– Asuntokauppojen määrä laskee Suomessa ennen kaikkea tarjonnan vähäisyydestä ja uudiskohteiden määrän selvästä laskusta johtuen, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen lehtitiedotteessa.
– Vaikka erityisesti vanhojen asuntojen tarjontamäärä onkin lisääntynyt viime vuodenvaihteesta, myytävistä asunnoista on edelleen pulaa monilla alueilla Suomessa. Alkuvuoden aikana myyntiin on tullut erityisesti pieniä asuntoja. Tällä hetkellä suurin kysyntä kohdistuu kuitenkin perhekokoisiin asuntoihin.
– Myytävien kohteiden määrä on laskenut Suomessa joka vuosi vuodesta 2019 lähtien. Kohdemäärä on laskenut huhtikuusta 2019 tämän vuoden huhtikuuhun 33,4 prosenttia. Viime kuussa tarjontaa oli 16,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, jatkaa Rantanen. – Etuoveen myyntiin tulleiden uusien kohteiden määrissäkin on tapahtunut selkeä muutos. Huhtikuussa portaalissa julkaistiin uusia myytäviä kohteita 10 731, kun vuosi sitten kohteiden määrä oli 12 230.
– Sen sijaan asuntojen keskimääräisissä myyntiajoissa ja hinnoissa tai myyntikohteiden keskipinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuluneen vuoden aikana, kertoo Rantanen.
Myytävien uudiskohteiden määrä on laskenut jo kolmen vuoden ajan
– Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja asuntojen sujuvan kierron kannalta pidän erittäin huolestuttavana trendinä sitä, että meillä on vuosi vuodelta vähemmän uudisasuntoja myynnissä, sanoo Rantanen. – Uudiskohteita oli huhtikuussa Etuovessa myynnissä 44,9 prosenttia vähemmän kuin huhtikuussa 2019.
– Uudisasuntokaupalla on suoraa vaikutusta vanhojen asuntojen myyntiin ja tarjontamääriin. Erityisesti perhekokoisen uudisasunnon ostajalla on lähes aina vanha koti, jonka hän laittaa myyntiin varmistettuaan kaupat uudesta. Jos uusia perhekokoisia asuntoja ei rakenneta riittävästi vastaamaan kysyntää, ei vanhojakaan perhekokoisia asuntoja saada myyntiin riittävästi. Tällöin asuntojen kierto vaikeutuu.
– Toivoisin rakennuttajilta tässäkin hetkessä rohkeutta uusiin aloituksiin erityisesti pk-seudulla ja muilla kasvualueilla, joissa sekä uusille että vanhoille asunnoille riittää varmasti kysyntää tulevaisuudessakin.
Suomalaisten asunnonostoaikeet ovat edelleen korkealla
– Suomen taloudella menee edelleen yllättävän hyvin, lisääntyneistä epävarmuustekijöistä ja entisestään synkentyneistä maailmantalouden näkymistä huolimatta. Ennakkotilastojen mukaan taloutemme kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisneljänneksestä ja 4,3 prosenttia vuoden takaa. Näitä voidaan pitää hyvinä lukuina, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
– On silti selvää, että Ukrainan sota, keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen, Kiinan koronahaasteet ja muut maailmantalouden ongelmat tulevat näkymään meillä Suomessakin jollakin aikavälillä. Kuluttajien luottamuksessa on jo tapahtunut iso romahdus. Kulutuksessa luottamuksen romahdus ei vielä näy, ja kuluttajien asunnonostoaikeetkin ovat pysyneet edelleen yllättävän korkealla. Epävarmoina aikoina kuitenkin tyypillisesti isoja hankintoja harkitaan pidempään ja siirretään, jatkaa Mikkonen.
– Ja vaikka EKP aloittaakin koronnoston todennäköisesti jo loppukesästä, asunnonostoa suunnittelevan tai asuntovelallisen ei ole syytä olla kovin huolissaan korkojen noususta. Tämän hetken näkemys on, että euriborien nousu pysähtyy vajaaseen kahteen prosenttiin. Kahden prosentin korkotason ei pitäisi olla ongelma asuntomarkkinoille eikä asuntovelallisille, Mikkonen toteaa.
– Kun Sp-Koti aloitti toimintansa huhtikuussa 2011, uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,54 prosenttia. Sitä pidettiin silloin matalana korkotasona. Viimeiset kymmenen vuotta olemme saaneet nauttia täysin poikkeuksellisesta nollakorkotasosta. On normaalia, että velasta maksetaan korkoa, muistuttaa Rantanen.
– Asuntomarkkinoidemme näkymät ovat edelleen hyvät, vaikka korkotaso tulee nousemaan ja tulemme jäämään kauppamäärissä selvästi viime vuodesta. Asuntokaupan tärkeimmistä draivereista työllisyys ja kuluttajien asunnonostoaikeet ovat edelleen erittäin hyvällä tasolla.
Lindhagensgatan 51, 112 43 Stockholm,
Kundservice: 08 – 400 22 620
toimitus@iradar.fi
Copyright 2024 | Industry Radar