Finnwatchin tänään julkaisema selvitys osoittaa, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö rakennusalalla jatkuu edelleen. Esimerkiksi Etelä-Suomessa rakennusalalla puutteita palkkauksessa havaittiin ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden kohdalla 85 prosentissa tehdyistä tarkastuksista vuonna 2020. Finnwatchin rakennusliiton tuella tekemä selvitys kertoo kuitenkin myös positiivisemmista trendeistä joidenkin yritysten kohdalla, mutta esimerkiksi urakkaketjuttamiseen liittyvät ongelmat ovat tästä huolimatta alalla edelleen yleisiä.
0
– Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus ja epäselvyydet muun muassa työaikaseurannassa ovat rakennusalalla arkipäivää. Ukrainalaisten ja valkovenäläisten lähetettyjen työntekijöiden tilanne työmailla on erityisen huono. Myös työnteko-oikeudettomia kerrotaan saapuvan maahan ovista ja ikkunoista, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Rakennusalalla työskentelee arviolta 15 000 ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön lähetettyä työntekijää, ja paljon myös muita ulkomaiden kansalaisia, jotka ovat maassa pysyvämmin. Uudellamaalla ulkomaalaisten osuus talonrakennusalan työntekijöistä on jo yli 30 prosenttia. Vaikka ulkomailta rakennusalalle tuleviin työntekijöihin liittyvät ihmisoikeusongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, viranomaisten nykyiset mahdollisuudet puuttua hyväksikäyttöön ovat Finnwatchin mukaan edelleen hyvin rajalliset.
Finnwatchin selvityksen mukaan osa rakennusalan yrityksistä nojaa edelleen vahvasti aliurakoitsijoiden toimintaa koskeviin kirjallisiin selvityksiin sen sijaan, että työehtojen toteutumista valvottaisiin käytännössä. Ulkomaiset työntekijät eivät ole löytäneet yritysten käytössä olevia valituskanavia, ja epäkohdat tulevat yritysten tietoon lähinnä ammattiliittojen tekemän valvonnan kautta. Myös erot pääurakoitsijoiden omien työntekijöiden ja urakkaketjussa työskentelevien työntekijöiden työtapaturmataajuuksissa olivat osalla yrityksistä moninkertaisia.
Lukuisista yhteydenotoista huolimatta kaksi yritystä, Lehto Group and T2H Rakennus eivät vastanneet Finnwatchin kyselyyn lainkaan. Samaan aikaan osa selvitykseen osallistuneista yrityksistä, kuten YIT ja Skanska, saavat Finnwatchilta myös kiitosta. Näiden yritysten työmailla on esimerkiksi lisätty vuoropuhelua ulkomaisten työntekijöiden kanssa ja heille on kerrottu heidän oikeuksistaan. Yritykset ovat myös kannustaneet työntekijöitä aktiivisesti ilmoittamaan epäasiallisesta kohtelusta sekä kouluttaneet tai ohjeistaneet työmaajohtoa tunnistamaan työperäistä hyväksikäyttöä.
– Suoraa vuoropuhelua ulkomaisten työntekijöiden kanssa, työntekijähaastatteluja ja auditointeja sekä omien ostokäytäntöjen kriittistä tarkastelua tarvittaisiin alalle kuitenkin lisää, Kultalahti sanoo.
Finnwatchin selvitys perustuu rakennusalan yritysten vastuullisuuskäytäntöjen kartoitukseen, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaisten tarkastuskertomusten läpikäyntiin.
Myrna Whitaker 
