Koulujen sisäilmaongelmat ovat olleet viime vuosien kuuma puheenaihe lähes kunnassa kuin kunnassa. Heinävedellä Pohjois-Karjalassa peruskoulujen sisäilmaongelmat ovat nyt jäämässä menneisyyteen, kun kunnan viimeinenkin uusi koulurakennus valmistuu loppuvuodesta.
0
Heinäveden yläkoulun tarina on tavallistakin tavallisempi: Vanhassa koulurakennuksessa kärsittiin mittavista sisäilmaongelmista, jotka piti ratkaista.
Kunta selvitti korjausmahdollisuuksia, mutta hintalappu projektille olisi ollut suhteettoman suuri eikä 1960-luvulla rakennettu koulurakennus vastannut muutenkaan nykyajan opetussuunnitelman tarpeita. Kunta päätti lopulta rakentaa kokonaan uuden yläkoulun vain joitain vuosia sen jälkeen, kun se oli rakentanut molemmat jäljellä olevat alakoulunsa uusiksi. Nyt kunta toivoo voivansa jättää kaikki sisäilmaongelmat viimein historiaan.
– Toivomme, että koulujen sisäilmaongelmat saadaan nyt loppumaan kokonaan. Jos puhutaan Suomen kunnista, ja että koulukiinteistöt ovat huonossa kunnossa, niin harvassa kunnassa pystytään sanomaan kuin nyt Heinävedellä, että kaikki peruskoulurakennukset on rakennettu 2000-luvulla, Heinäveden kunnan tekninen johtaja Jenni Nykänen sanoo.
Uudessa yläkoulurakennuksessa ilmanvaihto on tarkkaan mietitty.
– Sinne tulee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto on sitten helposti ohjattavissa, säädettävissä ja mitattavissa niin, että ilma vaihtuu riittävästi eri tiloissa, Nykänen kertoo.
Vain lukiorakennusta kunta ei ole lähtenyt rakentamaan uusiksi, koska jatkossa iso osa lukion tunneista pidetään uuden yläkoulun tiloissa. 1940-luvun hirsirakennuksesta ei ole tullut ilmoituksia sisäilmaongelmista.
Iso mutta tärkeä sijoitus pienelle kunnalle
Uuden yläkoulun rakentaminen on Heinäveden kunnan suurin investointi vuosiin. Nykäsen mielestä sijoitus on kuitenkin kunnalle tärkeä monella tapaa. Ensinnäkin uusi rakennus sisältää koko Heinäveden kunnan ainoat yläasteen opetustilat. Toiseksi uusi koulurakennus on sijoitus koululaisten lisäksi myös muihin kuntalaisiin, sillä kouluun rakennetaan mittavat liikuntatilat, joilla korvataan myöhemmin purettava vanha monitoimitalo.
Yläkoulun lopulliseksi hinnaksi Nykänen arvioi noin 8–8,5 miljoonaa euroa, mikä on vajaan miljoonan alkuperäistä KRV-urakkaa enemmän. Lisähintaan on projektin aikana vaikuttanut useampikin asia.
– Vanhaa koulua purkaessa maan alta tuli yllätyksiä vastaan. Sinne oli jätetty rakennusvaiheessa kantoja ja muuta maatuvaa jätettä, ja siksi jouduimme tekemään mittavammat maanpoistot ennen kuin uutta koulurakennusta voitiin alkaa rakentamaan samalle tontille. Myös uuden yläkoulurakennuksen ja alakoulun välille tulevan yhdyskäytävän suunnitelmaa jouduttiin projektin aikana muuttamaan ja lisäksi kouluhankkeeseen lisättiin myöhemmin myös vieressä sijaitsevan monitoimitalon purkaminen, Nykänen luettelee.
Suurin osa hankkeen lisäkuluista koostuu urakan ulkopuolisista hankinnoista kuten kaluste-, laite- ja av-hankinnoista.
Pienempi mutta parempi
Siitä huolimatta, että uusi yläkoulu tulee tulevaisuudessa käsittämään myös kunnan liikuntatilat, uusi rakennus on huomattavasti pienempi kuin aiempi yläkoulu- ja monitoimitalo, joiden pinta oli yhteensä lähes 8000 neliötä. Uudisrakennus on vain noin 3500 neliötä, mutta vastaa silti kunnan nykyisiin tarpeisiin. Tilaa ei tarvita yhtä paljon kuin aiemmin, koska oppilasmäärät ovat vuosien varrella laskeneet, mutta neliöissä on pystytty säästämään muistakin syistä.
– Ennen yläkoulussa oli oma pieni liikuntasali ja lisäksi monitoimitalolla oli erikseen omansa, mutta nyt tällaiset päällekkäisyydet poistuvat. Aiemmat tilat olivat myös epäkäytännöllisemmät ja niissä oli paljon hukkaneliöitä. Ennen kouluissa oli pitkät käytävät, joiden molemmin puolin oli samanmoisia luokkia. Nykyään opetus on paljon enemmän pienryhmätyöskentelyä, ja tilat tehdään nyt niin, että sama tilat ovat muunneltavissa ja jaettavissa pienempiin tiloihin ja aulatilojakin on mahdollista käyttää opetuksessa, Nykänen avaa.
Erityisen ylpeä Nykänen on yläkoulusta kokonaisuutena, jossa on kuunneltu käyttäjien tarpeita.
– Esimerkiksi käsityön ja teknisentyön tiloja rakennettaessa on lähdetty siitä, mitä tänä päivänä opetetaan. Esimerkiksi mopon korjausta oli toivottu paljon, niin nyt on tehty sellaiset tilat, että mopon voi tuoda käsityötiloihin. Meidän rehtorimme ovat olleet alusta pitäen mukana ja asiantuntijoina. Mielestäni rakentamisen pitäisi aina lähteä nimenomaan siitä, että tehdään tiloja, joille on tarve. Rehtorit tietävät minkälaisia kursseja ja ryhmäkokoja heillä on, ja siksi heitä on tärkeä kuunnella, Nykänen sanoo.
Yläkoulun tiloihin valmistuu myös paljon toivottu kuntosali, ja koska judo on suosittu harrastus Heinävedelle, kuntalaisia hemmotellaan myös judosalilla.
Myrna Whitaker 
