Helsinki-Vantaan terminaali 2:n laajennukselle Vuoden Teräsrakenne -palkinto

Marika Pietilä

0

Finavia avaa Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennusosan käyttöön 1. joulukuuta eli ensi viikon keskiviikkona. Teräsrakenneyhdistys on nyt palkinnut vastavalmistuneen terminaalin Vuoden Teräsrakenne arkkitehtuuripalkinnolla, jonka se myöntää vuosittain arkkitehtonisesti korkeatasoiselle sekä terästä ja muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntäneelle rakennushankkeelle. Palkinnonsaajan valitsee riippumaton palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi tänä vuonna arkkitehti SAFA Pekka Salminen PES-Arkkitehdeista.

Terminaali 2:n uudisosassa lähtevien ja saapuvien matkustajien päävirrat on erotettu eri kerroksiin. Uusi laajennusosa ja vanha terminaalirakennus yhdistyvät toisiinsa sinisen laatikkomaisen rakennusosan avulla. Yhdistävän osan ylemmällä tasolla on lähtevien matkustajien turvatarkastusalue ja alemmalla saapuvien matkustajien matkatavaranluovutusaula sekä tullin tilat.

– Helsinki-Vantaan lentoasema on rakentunut 1960-luvulta alkaen vaiheittain laajeten. Kokonaisuus ei viime aikoina ole enää ollut selkeä käyttäjien näkökulmasta. Uuden sisäänkäyntirakennuksen myötä tilanne muuttuu kirkkaaksi: keskellä lentoasema-aluetta on tunnistettava sisäänkäyntirakennus, jossa on lähtöaula check-in-toimintoineen sekä saapuvien matkustajien palvelut. Uusi rakennus on samanaikaisesti myös matkakeskus, jossa kaikki matkustusmuodot laivoja lukuun ottamatta kohtaavat. Matkustajapolut niin junasta, busseilta, pysäköintilaitoksista kuin taksista turvatarkastuksen läpi porttiodotusalueelle ovat tasa-arvoisia, helposti hahmotettavia ja mahdollisimman suoraviivaisia, sanoo arkkitehti SAFA Juho Grönholm, joka on toiminut Arkkitehtitoimisto ALA Oy:ssä terminaali 2:n laajennuksen pääsuunnittelijana.

Erityispiirteenä teräsrakenteinen ja kuusipintainen katto

Laajennusosan erityispiirteisiin kuuluu etenkin sen katto ja sisätilojen viheraihe. Uuden lähtöaulan katto leikittelee keveydellä, mutta lentoasemille epätyypillisesti myös raskaudella. Toiminnallisestikin perustellut pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke saavutetaan teräsrakenteilla. Katto on paksu, sillä rakenteiden lisäksi sen sisälle on piilotettu myös ilmastointikonehuoneet. Raskaan katon alapinta on kotimaista kuusta ja se on plastisesti muotoiltu niin, että se näyttää lentävän.

Laajennusosaan saapuva matkustaja kohtaa tullin läpi maahan tullessaan ensimmäisenä siirtolohkareita ja vapaamuotoisen teräksisen istutuskaukalon elävine puineen ja pensaineen. Viheraihe pyrkii yhdistämään suomalaisen luonnon aasialaiseen puutarha- ja bonsai-taiteeseen. Myös lähtevät matkustajat näkevät puut ja pensaat lähtöaulan lattian suuresta vinoneliön muotoisesta aukosta alas katsoessaan. Saapuvat matkustajat pääsevät taas näkemään aukosta yläpuolellaan lähtöaulan puisen katon sekä palan taivasta kattoikkunasta.

– Tässä hankkeessa on pyritty palauttamaan lentomatkailuun seikkailun ja romantiikan tunnelmaa. Lentoasema voi olla suurten tunteiden näyttämö, jossa itketään ja nauretaan, Teräsrakenneyhdistys kirjoittaa tiedotteessaan.

Terästä rungon lisäksi myös julkisivussa

Terästä on käytetty terminaali 2:n laajennushankkeessa erityisesti rungossa, mutta myös julkisivuissa ja täydentävissä rakenneosissa. Kevytjulkisivuissa on yli sata tonnia Sarmaplan Oy:n suunnittelemia ja Aulis Lundell Oy:n toimittamia teräksisiä termorankoja. Peikko Finlandin asennettuna toimittama rakennuksen teräsrunko on toteutettu pääosin betonitäytteisin teräsliittopilarein ja DELTABEAM® -liittopalkein. Poikkeuksen muodostaa lähtevän liikenteen aula, jossa vinoneliön muotoiset teräsliittopilarit kannattelevat jänneväliltään 48 metrin ristikkorakennetta. Lähtöaulan keskellä on noin 40×13 metrin kokoinen lasikatollinen alue, oculus. Rakennuksen ulkopuolelle on tehty teräsrakenteinen ulokelippa, jonka jänneväli on maksimissaan 20 metriä. Liittopalkkien kokonaispituus on noin 3,9 kilometriä ja muita teräsrunkorakenteita rakennuksessa on yhteensä noin 2400 tonnia.

Kunniamaininta Ylivieskaan

Korkeatasoisessa kilpailussa myönnettiin myös kunniamaininta, jonka sai Ylivieskan uuden kirkon kellotapuli. Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suunnittelema ja Nordec Oy:n valmistama uusi kellotapuli sijaitsee tulipalossa tuhoutuneen kirkon sisäänkäynnin kohdalla palauttaen kellojen soinnin niiden alkuperäiselle paikalleen. Tapulin hahmo on veistosmainen, päädyiltään terävän kolmion muotoinen ja lappeiltaan suora. Materiaaliksi valikoitui aikaa kestävä, kauniisti patinoituva COR-TEN®-teräs. Yksiaineisuus, geometria sekä verhoilun yksityiskohdat liittävät tapulin osaksi uuden kirkon kokonaisarkkitehtuuria.