Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tapaan, että ulkomaalaisille työntekijöille oli maksettu liian matalaa palkkaa näiden alkuperän tai kansalaisuuden vaikutuksesta. Kuvituskuva. Kuva: Pixabay
Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut Päijät-Hämeen käräjäoikeuden aiemmin antamaa tuomiota, jossa yhtiö tuomittiin sakkorangaistuksiin muun muassa maksettuaan liian matalaa palkkaa kolmelle ulkomaalaiselle rakennusalan työntekijälle. Yhtiön edustaja tuomittiin 80 päiväsakon sakkorangaistukseen kolmesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja yhtiö 10 000 euron yhteisösakkoon.
0
Itä-Suomen hovioikeus päätti 30. joulukuuta antamassaan tuomiossa pysyttää Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomion kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Kyse oli Lahdessa toimivasta yrityksestä, joka vuonna 2018 palkkasi kolme ulkomaalaista työntekijää rakennusalan töihin. Työnantaja kuitenkin maksoi heille palkkaa, joka alitti työhön sovellettavassa työehtosopimuksessa määritellyn palkan. Lisäksi työntekijöille oli jätetty kokonaan maksamatta muita palkanosia sekä lomarahaa. Maksamatta jääneiden palkkojen suhteellinen ja euromääräinen osuus oli hovioikeuden mukaan merkittävä.
Sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat tuomioissaan, että työnantajan edustajan oli täytynyt ymmärtää, ettei kysymys ollut harjoittelusta, josta voidaan maksaa vähimmäispalkkaa alempaa palkkaa, vaan tavanomaisesta rakennusalan työstä. Työntekijöille oli maksettu palkkaa oleellisesti vähemmän kuin työntekijöille vastaavassa asemassa työmarkkinoilla Suomessa yleensä maksetaan, ja oikeuden mukaan oli selvää, että asianomistajien kansallinen alkuperä tai kansalaisuus oli vaikuttanut siihen, että työntekijöille oli maksettu pienempää palkkaa.
Hovioikeus katsoi myös yhden työntekijän olleen riippuvaisessa asemassa työnantajasta. Työpaikan tarve oli liittynyt osittain työntekijän oleskeluoikeuden turvaamiseen, minkä johdosta työntekijä oli jatkanut työskentelyä palkanmaksussa ilmenneistä ongelmista huolimatta.
Työnantajan edustaja oli ollut muodollisesta työntekijäasemastaan huolimatta päättävässä asemassa yhtiössä, minkä vuoksi yhtiö tuomittiin yhteisösakkoon sillä perusteella, että yhtiössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä oli ollut osallinen rikokseen.
Myrna Whitaker 
Dan Görgü 
