Hallinnointi
3 minuutteja luettu

Kuntotarkastus kannattaa

24/05/2023, 03:00
Kuntotarkastus kannattaa
Raksystemsin kuntotarkastaja tutkimassa vesikaton kuntoa Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä.
Jari Kostiainen Jari Kostiainen
Like 0

Myös uudemmat talot kannattaisi kuntotarkastuttaa kaupan yhteydessä.

2000-luvun alun taloissa voi joutua uusimaan lämminvesivaraajan, uudemmissa taloissa voi olla tärkeitä huoltoja tekemättä.

Vanhojen talojen riskirakenteet ovat jo monelle kodin ostajalle ja myyjälle tuttuja. Tämän ansioista kuntotarkastuksia tehdään Oulunkin seudulla etenkin vanhoihin omakotitaloihin. Myynnissä on paljon myös 2000-luvun alussa ja sen jälkeen valmistuneita kohteita, joita kokeneen kuntotarkastajan mukaan ei kannata jättää tutkimatta ennen asuntokauppaa.

”Moni luottaa siihen, että uudemmissa kaikki on tehty nykysäädösten mukaisesti, mutta myös niissä voi olla virheitä tai puutteita. Kun ne havaitaan ajoissa, vältytään yllätyksiltä myöhemmin”, 24 vuotta kuntotarkastuksia tehnyt Markku Röytiö sanoo.

Vaikka varsinaisia rakennusvirheitä ei olisikaan, kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi 2000-luvun alkupuolella valmistuneessa talossa osa järjestelmistä saattaa jo olla teknisen käyttöikänsä päässä.

”Lämminvesivaraajan elinkaari voi olla 20–25 vuotta, joten sen uusimiseen kannattaa jo varautua. Sama koskee esimerkiksi sähköpattereita”, Raksystemsin Oulun aluetoimistolla työskentelevä Röytiö kertoo.

Laitteiden uusimisen lisäksi on hyvä osata varautua isoihin huoltotöihin. Yllätyksenä voi tulla, että puu-ulkoverhouksen huoltomaalausväli on 5–10 vuotta. Näin ollen 2010-luvun puutalossa esillä voi olla jo maalausurakka.

”Etenkin etelään ja länteen avautuvat seinät ja tummat maalipinnat kaipaavat huoltoa tiheämmin”, Röytiö sanoo.

Yksi yleinen ongelma 2000-luvun puolitoista- ja kaksikerroksissa taloissa on Röytiön mukaan se, että niissä on harvoin valmiina kulkua yläpohjaan. Tämä voi tulla esiin vasta kuntotarkastuksella, vaikka yläpohjassa olisi hyvä käydä vähintään kerran vuodessa tarkastuskierroksella.

Yläpohjasta kannattaisi tarkastaa vuosittain muun muassa aluskatteen kunto ja varmistaa, että vesikaton läpiviennit ovat tiiviit, jottei tilaan pääse sade- ja sulamisvesiä.

”Jos kotiaan on nyt myymässä, niin luukku yläpohjaan on hyvä asennuttaa ennen kuntotarkastusta, jota saadaan sekin tila tarkastettua. Muuten yläpohja on rajattava pois kuntotarkastusraportista. Se, ettei tilaan pääse, ei rajaa myyjän vastuita yläpohjan osalta”, Röytiö muistuttaa.

Hyvää kotia huolletaan säännöllisesti

Salaojien toimivuudesta ei Röytiön mukaan ole välttämättä tietoa uudemmissakaan taloissa tai niitä ei ole tarkastettu koskaan. Salaojien toimintakunto kannattaisi tarkastuttaa 5–10 vuoden välein, sillä tukkiutuneet tai toimimattomat salaojat aiheuttavat turhaa kosteusrasitusta talon perustuksille.

”Kun talo tulee 10 vuoden ikään, myös ilmanvaihtokanavat olisi hyvä nuohottaa ja säätää samalla ilmamäärät.”

Moni ajattelee, että uudessa talossa eläminen on huoletonta asumista; huoltovapaata taloa ei kuitenkaan ole olemassa.

”Uusiin autoihin teetetään kyllä kaikki määräaikaishuollot, ja vanhoihinkin autoihin vaihdetaan vähintään öljyt, mutta myös taloa pitäisi huoltaa yhtä lailla. Tarkastajana näkee hyvin, miten jokainen koti on yksilö. Paljon riippuu omistajasta: on niitä, joita on huollettu säännöllisesti ja pidetty tarkasti kirjaa tehdyistä töistä ja sitten on niitä, joissa on vain asuttu”, Röytiö sanoo.

#asuntokauppa #kuntotarkastus #pientalot #tekninen käyttöikä
Like
0
Dislike
0
Love
0
Angry
0