Teollisuus
3 minuutteja luettu

Lamorin hankeyhtiölle kuusi miljoona Ilmastorahastolta

23/05/2023, 03:01
Lamorin hankeyhtiölle kuusi miljoona Ilmastorahastolta
Ilmastorahastolta 6 miljoonan euron pääomalaina Lamorin hankeyhtiölle muovien kierrätyshaasteen ratkomiseen.
Jari Kostiainen Jari Kostiainen
Like 0

Ilmastorahastolta 6 miljoonan euron pääomalaina Lamorin hankeyhtiölle muovien kierrätyshaasteen ratkomiseen.

Ilmastorahasto on päättänyt 6 miljoonan euron pääomalainasta Lamorin hankeyhtiölle Lamor Resiclo Oy:lle muovien kemiallisen kierrätyslaitoksen toteuttamiseksi Porvoon Kilpilahteen.

Laitos mahdollistaa hankalasti kierrätettävien muovien uusiokäytön jätepolton sijaan. Osallistuminen globaalin muovihaasteen ratkaisemiseen 100 tuhannen tonnin kierrätysmuovin projektiportfolion avulla on yksi Lamorin strategiakaudelle 2023–2025 asettamista tavoitteista.

Muovihaasteen ratkaisu on tärkeä osa ilmasto- ja kiertotaloustoimia. Pääosin muovien tuotannosta syntyvä osuus globaaleista päästöistä on yli 3 % ja maailmassa syntyvän muovijätteen määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Muovijätteestä vain kymmenesosa kierrätetään asianmukaisesti.

Lamor ja Resiclo Oy ovat perustaneet hanketta varten hankeyhtiö Lamor Resiclo Oy:n vuonna 2022. Lamor Resiclo rakentaa ensimmäisessä vaiheessa noin 10 000 tonnin vuosikapasiteetin muovien kierrätyslaitoksen Porvoon Kilpilahteen. Keskipitkällä aikavälillä, arviolta vuoden 2026 loppuun mennessä, hankeyhtiön tavoitteena on rakentaa Suomeen arviolta noin 40 000 tonnin vuotuinen muovin kemiallisen kierrätyksen kapasiteetti. 

Suomen hankkeiden lisäksi Lamorin on tarkoitus toteuttaa muovin kemiallisen kierrättämisen hankkeita yhtiön strategisesti tärkeillä markkina-alueilla esimerkiksi Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa.

“Ilmastorahaston rooli ensimmäisen kemiallisen kierrätyslaitoksen kokonaisrahoituksessamme on erittäin merkittävä. Ensimmäisen teollisen mittakaavan muovin kemiallisen kierrätyslaitoksen rakentaminen Suomeen on merkittävä askel matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja iso askel Lamorille kohti uutta liiketoiminta-aluetta. Kilpilahden hankkeen tavoitteena on todentaa taloudellisesti kannattava liiketoimintamalli sekä teknologioiden toimivuus ja skaalattavuus. Laitos toimii jatkossa referenssinä laajemman strategisen tavoitteemme saavuttamisessa luoda 100 000 tonnin hankeportfolio vuoden 2025 loppuun mennessä. On ehdottoman tärkeää, että voimme kutsua asiakkaita ja potentiaalisia kumppaneita katsomaan toimivaa laitosta. Se luo meille ihan eri tavalla uskottavuutta kuin suunnitelmien esittäminen paperilla” Lamorin toimitusjohtaja Mika Pirneskoski kommentoi. 

Laitos mahdollistaa mekaaniseen kierrätykseen sopimattomien, hankalasti kierrätettävien muovien uusiokäytön sen sijaan, että ne poltettaisiin jätteenä.

Prosessin tuloksena syntyvällä pyrolyysiöljyllä voidaan korvata raakaöljyä esimerkiksi muovin- ja muiden kemikaalien tuotannossa, vähentäen neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.

”Suomessa on vahvaa osaamista sekä muoveja korvaavien biopohjaisten materiaalien tuotannossa että erilaisissa kiertotalousratkaisuissa muovijäteongelmaan tarttumiseksi. Ilmastorahastolle on tärkeää olla vauhdittamassa ratkaisujen käyttöönottoa muovihaasteen ratkaisemiseksi ja Lamor Resiclon Kilpilahden laitoksella voidaan saada uusiokäyttöön tällä hetkellä jätteeksi menevää arvokasta raaka-ainetta”, Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine perustelee rahoituspäätöstä.

Muovityyppejä on olemassa satoja erilaisia, eivätkä kaikki sovellu kierrätettäväksi samalla tavalla. Ensisijainen kierrätystapa on mekaaninen, jossa muovijäte murskataan, sulatetaan ja muotoillaan uudelleenkäytettäviksi muovirakeiksi.

Tietyt sekamuovit ja kestomuovit ovat kuitenkin vaikeasti kierrätettäviä mekaanisesti, jolloin ne päätyvät yleensä polttoon. Kemiallisen kierrätyksen prosessissa hankalasti kierrätettävä muovijäte hajotetaan ja nesteytetään katalyyttisen reaktion avulla.

Lamor Resiclo rakentaa Porvoon Kilpilahteen pyrolyysiteknologialla toimivan kemiallisen kierrätyslaitoksen, joka nesteyttää muovijätteestä pyrolyysiöljyä. Pyrolyysiöljy korvaa fossiilista raakaöljyä ja sitä voidaan käyttää raaka-aineena uusissa muovituotteissa ja kemikaaleissa.

Prosessin kautta tuotetut tuotteet eivät laadultaan eroa neitseellisistä raaka-aineista tuotetuista ja niitä voidaan käyttää vaativissakin käyttökohteissa, kuten elintarvikekäytössä.

Potentiaaliset päästövähennykset prosessiin syötettyä muovitonnia kohti ovat noin 1,8-2,4 t CO2-ekv. Yhtiön rakentaman ensimmäisen laitoksen vuotuiseksi päästövähennykseksi suunnitellulla käyttöasteella on arvioitu keskimäärin 19 kt CO2-ekv ja 10 vuoden kumulatiiviseksi päästövähennyspotentiaaliksi on arvioitu noin 0,2 Mt CO2-ekv.

Kilpilahden laitoshanke toimii referenssinä Lamorille, jonka tavoitteena on jatkossa skaalata toimintaa. Tuolloin myös kokonaispäästövähennyspotentiaali kasvaisi huomattavasti.

Kemiallinen kierrätys on EU-taksonomian mukainen toimenpide tilanteissa, joissa mekaaninen kierrätys ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Lamor Resiclon käyttämä jäteraaka-aine on mekaaniseen kierrätykseen soveltumatonta.

#ilmastokehitys #innovaatiot #kierräytys #kilpilahti #laitoshanke #lamor #mekaaninen kierrätys #päästöt #porvoo
Like
0
Dislike
0
Love
0
Angry
0