Machokulttuuri kasvaa ruotsalaisilla rakennusalan työpaikoilla
20/01/2022, 12:22
Kuva: Byggcheferna
Ruotsissa rakennusalojen työpaikkojen machokulttuuri on lisääntynyt pandemia-aikana, ilmenee ammattialayhdistys Byggchefernan tekemästä selvityksestä. Mittaus suoritettiin nyt toisen kerran, ja raportti osoittaa, että machokulttuurin koetaan viimeisen parin vuoden aikana kasvaneen eniten seksististen, homofobisten ja rasististen vitsien yleistymisen osalta.
Johtohenkilöiden ammattialayhdistys Byggcheferna alkoi vuonna 2020 mitata machokulttuurin ilmenemistä ruotsalaisilla rakennusalan työpaikoilla. Niin sanotussa Machoindeksissä Byggcheferna kysyy jäseniltään heidän kokemuksiaan työpaikkojen machokulttuurista ja vastausten pohjalta lasketaan alan työpaikkojen machokulttuuriaste.
Nyt julkaistu toinen mittaus, Machoindeksi 2022, osoittaa, että machokulttuuriaste on Ruotsin rakennusalan työpaikoilla kasvanut neljä prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa. Machokulttuurin viljely eri muodoissaan on pandemia-aikana kasvanut vuoden 2020 46 prosentista tämän hetken 50 prosenttiin. Tarkasteltaessa alle 40-vuotiaiden miespuolisten vastaajien ryhmää, aste on vielä korkeampi – jopa 57 prosenttia, Byggcheferna kirjoittaa lehdistötiedotteessaan.
– Kehitys on huolestuttavaa. Jo ensimmäisessä mittauksessa havaitsimme machokulttuurin ilmenemistä enemmän kuin mihin alalla on varaa, Byggchefernan puheenjohtaja Jeanet Corvinius sanoo.
– Eri johtajaryhmillä on täysin eri käsitys samasta todellisuudesta. Esimerkiksi alle 40-vuotiaiden johtotehtävissä työskentelevien miesten mielestä machokulttuuria on paljon enemmän kuin mitä vanhempien johtohenkilöiden mielestä, hän jatkaa.
Jeanet Corvinius. Kuva: Byggcheferna
Kaikenlaiset machokulttuurin ilmaisut työpaikoilla ovat lisääntyneet. Kaikkein eniten ovat yleistyneet seksistiset, homofobiset ja rasistiset vitsit. Seitsemän kymmenestä kyselyyn vastanneesta johtajasta kertoo kyselyssä, että työpaikalla vitsaillaan ronskisti etnisyydestä, seksuaalisesta suuntautumisesta ja siitä, “millaisia naiset ovat”.
Byggchefernan mukaan Machoindeksi mittaustyökaluna mahdollistaa yksinkertaisen ja läpinäkyvän tavan selvittää, miten kaikki huomioivan kulttuurin kehittäminen työpaikoilla etenee, mutta yhdistyksen mielestä yritysten täytyy tosissaan alkaa tekemään töitä vahingollista machokulttuuria vastaan.
– Vuonna 2022 sosiaalinen kestävyysnäkökulma kasvaa osaksi muuta kestävyystyöskentelyä, ja tällöin Machoindeksiä tarvitaan, Corvinius sanoo.
Kehitetty yhteistyu00f6ssu00e4 Oslon yliopiston tutkijan ja psykologi Magnus Johanssonin kanssa.
Perustuu pohjois-amerikkalaiseen Masculinity Contest Culture (MCC, Glick et al. 2018) -mittaustyu00f6kaluun, jonka kahdeksan kysymystu00e4 on ku00e4u00e4nnetty ruotsiksi.
Nu00e4mu00e4 kahdeksan kysymystu00e4 ja niiden lisu00e4ksi kolme kysymystu00e4 syrjivu00e4stu00e4 vitsailusta esitettiin Rakennusjohtajabarometri 2021:ssu00e4 (Byggchefsbarometern 2021). Kyseessu00e4 oli Novuksen verkossa toteuttama tutkimus.
Rakennusjohtajabarometri sai 1 800 vastausta ja vastausprosentti oli 12.
Yhteensu00e4 11 kysymyksen pohjalta on laskettu keskiarvon mukainen indeksi. Indeksissu00e4 ovat mukana ne vastaukset, jotka jossakin mu00e4u00e4rin ovat samaa mieltu00e4 11 kysymyksessu00e4 esitettyjen vu00e4itteiden kanssa.
Mitu00e4 korkeampi indeksi on, situ00e4 korkeampi on myu00f6s machokulttuurin aste.
Myrna Whitaker 
Dan Görgü 
