Metsä vaihtui Vantaalla perheiden suosimaksi asuinalueeksi

Tea Kemppainen

0

Asuntosäätiö on yksi viimeisistä, jotka vielä rakentavat lähes valmiilla alueella. Rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori kertoo, että entiselle metsäalueelle rakennettaessa luontoa on pyritty kunnioittamaan.
Helmi-maaliskuun vaihteessa Asuntosäätiö saa valmiiksi viimeisen rakennuskohteensa Vantaan Leinelässä. 59 vuokra-asunnon kerrostalo Auringonkehrä 3 rakennetaan tontille, joka on tällä erää yksi alueen viimeisistä, jolle on mahdollista rakentaa ja samalla se on Asuntosäätiön yhdeksäs ja viimeinen kohde alueella.

Eniten metsää ennen
Vielä 15 vuotta sitten Koivukylän kaupunginosan yhteydessä sijaitseva Leinelä oli lähinnä metsää, mutta vuonna 2006 Vantaan kaupunki yhdessä Asuntosäätiön, YIT:n (tuolloin Lemminkäinen), Skanskan, Kojamon (tuolloin VVO) ja Avaran kanssa muodosti Leinelän kehitysryhmän, joka alkoi suunnitella ja kaavoittaa alueelle uutta asuinaluetta. Ensimmäiset alueen rakennushankkeista päästiin aloittamaan 2010-luvun vaihteessa ja vuonna 2015 Leinelään valmistui myös uusi kehärata, joka yhdistää alueen nyt Helsingin keskustaan ja lentokentälle.

Elinkaarikestävää
Asuntosäätiö on pyrkinyt rakentamaan alueelle ennen kaikkea tilavia, perheille sopivia asuntoja ja lisäksi luonto on pyritty ottamaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuoren mukaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen keskittynyt yritys pyrkii elinkaarikestävään perusrakentamiseen. Rakentamisen uusia tuulia Asuntosäätiö ei ole ensimmäisten joukossa kokeilemassa, koska kustannusten tulee olla ARA-tuotannolle asetetuissa raameissa. Nyt rakennettavassa Auringonkehrässä yritys on kuitenkin lähtenyt kokeilemaan myös uutta. Pihaan on rakennettu hulevesiallas, joka paitsi täyttää käytännöllisen funktion, myös kaunistaa ympäristöä ja lisää viihtyisyyttä.
– Tämä on uutta meidän asuntokannassamme. Hulevedet ja se, miten niitä voisi hidastaa ennen kuin ne menevät kaupunginverkkoon, puhuttaa tiiviisti asutuilla alueilla. Tämän vuoksi olemme tehneet pihalle avohulevesialtaan, joka myös elävöittää ympäristöä. Hulevedet kerätään lampeen, josta ne pääsevät sitten imeytymään maastoon. Samalla olemme ottaneet alueen sisäiset maastonmuodot huomioon suunnittelussa, Keravuori sanoo.
Leinelä on tullut tunnetuksi myös satsauksistaan ympäristötaiteeseen. Lisäksi alueen taloja on pyritty elävöittämään eri tavoin, mikä Auringonkehrässä näkyy niin korttelin sisäänkäynnin valaistuksessa kuin värityksessä.