Hyppyrimäkien juurelle Kouvolan keskustan tuntumaan valmistuu vuodenvaihteessa uusi sairaan- ja terveydenhoidon keskus vuosien suunnittelun jälkeen. Ensi vuonna Ratamokeskuksessa toimintansa aloittaa joukko terveys- ja sosiaalipalveluja, mutta myös Kuusankoskella aiemmin sijainnut Pohjois-Kymen sairaala muuttaa uuteen rakennukseen.
Rakennushanke on poikkeuksellinen, sillä täysin uusien sairaaloiden rakentaminen ei ole aivan jokapäiväistä puuhaa. Mitä sen sijaan tulee sairaaloiden kunnostuksiin ja laajennuksiin meneillään on varsinainen sairaalarakentamisen buumi.
– Tämä juontaa juurensa siihen, että suurin osa Suomen keskussairaaloista on rakennettu 1950–1960-luvuilla ja on tullut nyt teknisesti käyttötiensä päähän. Suurimmaksi osaksi rakentamisessa on nyt kyse laajennuksista tai vaativista peruskorjauksista kuten esimerkiksi Kotkassa eli aika harvoin lähdetään tällä tavalla ihan tyhjästä, Kymsote-kiinteistöjen projektijohtaja Kai Heiskanen sanoo.
Heiskasen mukaan vanhojen sairaaloiden muuttaminen nykypäivän vaatimusten mukaiseksi on rakentajan näkökulmasta vaikeaa.
– Jos nyt ajatellaan vaikka sellaista asiaa, että vanhoissa sairaaloissa vuodeosastojen huoneet olivat neljän-kuuden hengen huoneita, joissa osastoa kohti oli vain muutama suihku- ja vessatila, kun nykyään rakennetaan vain 1-2 hengen huoneita, joissa jokaisessa on omat suihku- ja vessatilat. Sairaalan peruskorjaus ei myöskään ole kovin yksinkertaista, koska ne ovat yleensä käytössä 24/7, eikä teollisuudesta tuttuja ”seisokkeja” pystytä sairaalassa toteuttamaan, Heiskanen listaa.
Sairaalarakennusten tekniset vaatimukset ovat varsin korkeat. Turvallisuutta parannetaan monilla eri järjestelmillä esimerkiksi kulunvalvonnalla ja sprinklereillä. Myös potilasturvallisuutta parannetaan monin eri tavoin kuten varavoimajärjestelmillä. Lista on pitkä, sillä hoitolaitoksen rakentaminen perustuu eri standardeihin ja määräyksiin.
Muita suuria muutoksia on tapahtunut esimerkiksi tietotekniikan ja talotekniikan osalta.
– Tietotekniset vaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti. Sairaalan digitaalisuus alkaa jo sisäänkirjautumisesta ilmoittautumisautomaatilla. Itse hoitotyössä on lukematon määrä hoitolaitteita, jotka ovat kytköksissä ATK-verkkoon. Hoitajat työntävät hoitokärryä, joka on langattomassa verkossa. Kaikkien puhelinoperaattorien matkapuhelimet tulee toimia rakennuksen joka paikassa. Talotekniikkaa ohjataan ATK-verkon kautta. Yksin Ratamossa ATK-kaapelia on asennettu noin 160 kilometriä, Heiskanen kertoo.
Ratamokeskuksen rakentamisessa ollaan pian valmiita ja eri toimintojen on tarkoitus päästä muuttamaan keskukseen vuoden 2022 aikana. Sisätiloissa tehdään vielä kaikenlaista, mutta julkisivu on loppusuoralla ja pihatyöt käynnissä.
Valmiiseen keskukseen tulee paitsi 115-vuodepaikkaa, röntgenin, laboratoriotilat ja päivystyksen sisältävä sairaala myös terveys- ja sosiaalipalvelut, suuterveydenhuoltoa ja kuntoutuspalveluja. Sen sijaan teho-osasto sekä leikkaus- ja synnytystoiminta tulee palvelemaan Kotkassa.
Ratamokeskuksen suunnittelu ja rakentaminen on tehty yhteistyössä Kymenlaakson sairaaloiden henkilökunnan kanssa.
– Ratamossa tulee työskentelemään henkilökuntaa muutama sata, joten toiveita on ollut paljon, eikä kaikkien toiveita pystytä toteuttamaan. Suuterveydenhuolto on hyvä esimerkki käyttäjien osallistumisesta suunnitteluun. Hammaslääkärin vastaanottohuoneen rakentaminen on ihan senttipeliä. Laatikostojen paikat, korkeudet ja koot ovat tarkkaan harkittuja. Hoitotuoli on juuri sovitussa paikassa, näin itse hoitotyö sujuu ja on mahdollisimman ergonomista ilman turhia liikkeitä, Heiskanen kertoo.
Suurempia yllätyksiä ei rakennusprojektin aikana ole tullut vastaan. 68 miljoonan budjetti ei aivan tule riittämään, vaikka kukkaron nyöreistä on pidetty tiukasti kiinni. Joitain pienempiä muutoksia on jouduttu tekemään matkan varrella. Heiskasen mukaan on selvää, että sairaalahankkeiden loppuvaiheessa käyttäjien toiveet alkavat lisääntymään. Jo pelkästään pitkän rakennusajan myötä jotkut toiminnot ja vaatimukset ovat muuttuneet.
– Olemme tällaisissa tapauksissa pitäneet fokuksen potilaassa ja henkilökunnassa, heille rakennusta kuitenkin rakennetaan, Heiskanen toteaa.
Lindhagensgatan 51, 112 43 Stockholm,
Kundservice: 08 – 400 22 620
toimitus@iradar.fi
Copyright 2024 | Industry Radar