Vain noin 40 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Järvenpää kasvaa nopeasti ja kaupunkiin rakennetaan reippaasti lisää asuintaloja. Lähelle keskustaa Pohjoisväylän varrelle on rakentumassa uusi asuinalue, jonne valmistuu maaliskuussa kaksi uutta vuokrakerrostaloa. Arkkitehti SAFA Pentti Kareoja ARK-house arkkitehdit Oy:stä on toiminut pääsuunnittelijana ja Jukka Salonen projektiarkkitehtina Välskärinkadun uudiskohteessa. He kertovat halunneensa antaa taloparille tunnistettavan identiteetin.
– Kyseessä oli lähellä kaupungin keskustaa oleva rakentamaton alue, joten ympäristössä ei ollut taloja, jotka olisi tarvinnut ottaa huomioon suunnittelussa. Pääsimme tekemään aika alusta lähtien kaavaluonnosta Järvenpään kaupungille, jota sitten käytettiin kaavoituksen pohjana, Kareoja kertoo.
– Halusimme, että rakennuksilla olisi tunnistettava ilmeensä, johon voi identifioitua ja jonka asukkaat voisivat kokea omakseen. Arkkitehtuurilla on mielestäni mahdollisuus rakentaa jopa ylpeyttäkin omaa pihapiiriä ja asuntoja kohtaan, jos ihan samalaisia ei ole missään, hän jatkaa.
Persoonallisuutta materiaalien ehdoilla
Kareojan mukaan Välskärinkatu 25:een rakennettavaan kohteeseen valmistuu kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mikä on asettanut rajaehdot suunnitteluvalinnoille ja mahdollisuuksille.
– Teollinen toteuttamistapa tuli tämän kautta mukaan aika alusta lähtien. Esimerkiksi materiaaleja valitsimme osittain kustannustehokkuuden ja kestävyyden näkökulmasta, ja kohteesta tuli perinteisesti betonirunkoinen. Persoonallisuuden tuominen kohteeseen liittyy tuotantotekniikan mahdollistamiin keinoihin, jotka eivät nosta hintaa, hän sanoo.
Kareoja päätyi elävöittämään talojen ulkonäköä reliefiaiheella ja tarkkaan mietityillä värivalinnoilla, joiden vaikutus hintaan ei ollut merkittävä. Talon sisäpihan puolesta tuli valkoinen, mutta kadun puolelle väriksi valikoitui punaruskea terrakotta.
– Punaruskean puolen julkisivu näyttää hiukan laudoitukselta, ja siinä on reliefisuunnittelulla haettu vähän puun ilmettä ja rytmiikkaa. Lisäksi siinä on myös tekstuuriltaan isomman mittakaavaan voimakastakin reliefiä, jotta syntyy elävyyttä. Inspiraationa on ollut jonkinlainen laudan olemus, vaikka se onkin tehty betonin ja muottitekniikan ehdoilla. Piharakennuksessa on käytetty oikeaa puuverhoilua ja pyöräkatos on tehty puusta, jotta lähimittakaavaan on saatu vähän pehmeämpää materiaalia.
– Reliefit on tehty elementtimuottitekniikalla, jossa muotin pohjaan on tehty kuviota, ja vasta muotin poiston yhteydessä paljastuu lopullinen muoto. Terrakotan väriä on haettu eri pigmenttisekoituksilla ja siinä on vähän poltetun saven sävyä.
Selkeät selkä- ja vatsapuolet
Välskärinkadun kohteessa haastetta arkkitehtoniseen suunnitteluun toi tontin vieressä kulkeva vilkkaasti liikennöity tie, joka piti ottaa huomioon akustiikassa ja viihtyvyydessä. Talot päädyttiin rakentamaan niin, että ne muodostivat suojaavan selkämuurin katuun nähden, jotta sisäpiha säästyy liikenteen melulta. Muurimaisuuden saavuttamiseksi talojen tien puolen massoista tehtiin hyvin hoikkarunkoisia, Kareojan sanoin tulitikkurasiamaisia.
Suunnittelijat halusivat myös katkaista katkaista visuaalisesti rakennuksen suhteellisen suuren runkosyvyyden ja erottaa rakennusten julkisivut sisäpihan puolesta niin, että selkä- ja vatsapuoli hahmottuisivat selkeästi erillisinä.
– Terrakotan värinen julkisivu muodostaa rakennuksissa nyt jonkinlaisen taustaseinämän, johon pihapuolen vaaleammat massat nojaavat. Pihan puolelle tuotiin ilmettä vaalealla värillä ja sommittelemalla eri tavalla pintakäsiteltyjä laseja. Sommittelupelissä on käytetty osittain valkoista maitolasia ja osittain kirkasta lasia, Kareoja kuvailee.
Tämä teksti on julkistettu Industry Radar nro1, 2022-lehdessä, ja artikkelin on Marika Pietilä kirjoittanut.
Lindhagensgatan 51, 112 43 Stockholm,
Kundservice: 08 – 400 22 620
toimitus@iradar.fi
Copyright 2024 | Industry Radar