Verkostosaneerauksen työmaa. Kuva: Jari Jantunen
Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella vesihuollon haasteet kasvavat, käy ilmi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaisemasta laajasta toimialuettaan koskevasta vesihuollon nykytilanneselvityksestä. Tulevaisuuden haasteena alueen vesihuoltolaitoksilla ovat vesihuoltoverkostojen vanheneminen sekä muutto haja-asutusalueilta taajamiin.
0
Pohjalaismaakuntien alueella on yhteensä 162 vesihuoltolain mukaista laitosta, mikä on noin 15 prosenttia koko maan vesihuoltolaitoksista. Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla vesihuollon järjestäminen on jo ennestään ollut vaikeaa maaseutumaisen asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi, ja nyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus varoittaa, että tulevaisuudessa haja-asutusalueiden asukasmäärien supistuminen ja vesihuoltoverkon vanheneminen tulevat vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Kuitenkin vesihuoltopalveluiden tarve maaseudulla voi kasvaa rajusti, kun paljon vettä tarvitsevien eläintilojen yksikkökoko moninkertaistuu.
Alueen vesijohtoverkko on ELY-keskuksen mukaan melko kattava, eikä viemäriverkostoakaan tarvitse enää juurikaan laajentaa. Uusien verkostojen tarve keskittyy lähinnä kasvaville alueille, joten tulevaisuudessa investoinneissa voidaan keskittyä enemmän vesihuoltoinfran saneeraukseen ja kunnossapitoon, ELY-keskus analysoi tiedotteessaan.
– Ongelmallista on se, ettei kaikilla, varsinkaan pienillä vesihuoltolaitoksilla ole riittäviä järjestelmiä verkostonsa toimintavarmuuden seurantaan. Toimintahäiriöiden huomaamista nopeuttaisi uusien tekniikoiden käyttöönotto ja esimerkiksi etävalvonnan parantaminen, kertoo vesihuoltoryhmän päällikkö Nico Karlström.
ELY pitää käyttöhenkilöstön sivutoimisuutta ja vähäisyyttä merkittävänä laitosten toimintavarmuuteen ja laatuun vaikuttavana tekijänä. Vesihuoltolaitoksille tehdyn kyselyn perusteella lähes 60 prosenttia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen vesihuoltolaitoksista työllistää vain 1–3 henkilöä.
– Haasteena alueen vesihuollon tulevaisuudelle on laitosten, verkostojen ja henkilöstön ikääntyminen. Samalla alueen kasvukeskukset laajenevat ja resursseja kuluu uuden verkoston ja vesihuoltopalveluiden rakentamiseen. Vesihuoltolaitosten toiminnan varmistamisessa niin työvoiman kuin taloudenkin osalta riittää tehtävää, sanoo vesitalousasiantuntija Sirpa Lindroos.
Myrna Whitaker 
Dan Görgü 
