Pohjoinen ilmasto toi haastetta konservatorion rakentamiseen Joensuussa

Marika Pietilä

0

Oppilaitosten korjaaminen ja rakentaminen on monelle rakennuttajalle melko jokapäiväistä puuhaa, mutta harvoin eteen sattuu konservatorion kaltaisia vaativampia projekteja. Suomessa on kaikkiaan 15 konservatoriota, ja nyt yksi niistä, Joensuun konservatorio, ollaan rakentamassa alusta asti uudelleen. Hankkeen rakennuttaja kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö sai kaksi vuotta sitten valmiiksi Sibelius-Akatemian peruskorjauksen, mutta sitä lukuun ottamatta Joensuun hanke on ollut myös heille uuden oppimista.

Tärkeimmät erot perinteiseen opetus- ja oppimistilarakentamiseen ovat Hemsön projektikehitysjohtaja Simo Karjalaisen mukaan akustiikka, mutta myös ilmanvaihto.

– Musiikin opetuksessa isoin selkeä ero on huonetilojen akustiikka ja huoneille asetetut äänitekniset vaatimukset. Opetustiloihin on esimerkiksi asennettu heijastavia ja vaimentavia akustiikkapaneeleja, jotka liittyvät huonetilan jälkikaiuntaan ja säätämiseen. Käytännössä toisella puolella on kova ääntä heijastava pinta, ja kun elementtiä liu’uttaa auki, sen takaa paljastuu vaimentavaa materiaalia. Myös luokkien äänieristys muihin tiloihin pitää ottaa huomioon, niin että opetustiloissa on hiljaista, kun opetetaan, Karjalainen sanoo.

Konservatoriorakennuksen ilmanvaihto taas on mietitty huolellisesti siksi, että akustiset soittimet ovat herkkiä ilmankosteuden vaihteluille. Ilmanvaihtoa varten on määritelty suhteellisen kosteuden raja-arvot ja olennaista on, että ilmanvaihtoa pystytään säätämään niin, että ilmankosteus pysyy riittävän korkeana myös talviaikaan

– Talvella pakkasilma on kuivaa, ja sisäilmaa joudutaan kosteuttamaan, etteivät soittimet kuivuisi ja menisi epävireeseen. Kostutustarve painottuu juuri talviaikaan. Kesällä kyse on enemmän lämpötilan hallinnasta, joka toki myös voi aiheuttaa vireongelmia, koska lämpötila vaikuttaa ilman suhteelliseen kosteuteen, Karjalainen kuvailee.

Konserttisalien osalta rakennushankkeessa on voitu keskittyä huomioimaan nimenomaan tilojen sopivuus musiikin soittamiseen, kun muissa oppilaitoksissa salien pitää tavallisesti sopia niin liikuntaan kuin musiikkiin ja muuhun toimintaan. Vaikka sekä akustisen että sähköisen musiikin esittämisen vaatimukset on pitänyt ottaa huomioon, Karjalainen ei kuitenkaan pidä musiikkisalin rakentamista välttämättä vaikeampana.

– On tietyllä tavalla helpompaa, kun ei tavoitella, että sali on kaikkeen hyvä, vaan se rakennetaan vain musiikin esittämiseen, Karjalainen sanoo.

Yhtenäinen ilme Carelia-talon kanssa

Uutta konservatoriota rakennetaan Itä-Suomen yliopiston Carelia-salin viereen, joka on yliopiston konsertti- ja juhlasali. Kaupunki harkitsi ensin vanhan konservatorion peruskorjaamista, mutta Karjalainen kertoo, että esimerkiksi 1957 valmistuneessa rakennuksessa oli rakennusaikakaudelleen tyypillisiä teknisiä ongelmia, ja korjauskustannukset olisivat nousseet suhteettoman suuriksi. Myös akustiikan tasossa oli parantamisen varaa, ja kaupunki päätyi lopulta rakentamaan kokonaan uuden konservatorion noin puolentoista kilometrin päähän vanhasta konservatoriosta.

Karjalaisen mukaan uusi konservatorio oli kokonaisinvestointina Hemsölle reilut 12 miljoonaa euroa. Noin 3700 neliön suuruinen konservatorio sisältää opetustilojen lisäksi 250-paikkaisen konserttisalin sekä sadan neliön harjoitussalin. Betonirunkoisen rakennuksen ulkonäön on määritellyt pitkälti viereinen punatiilestä rakennettu yliopistorakennus, jonka vuoksi myös konservatorion julkisivuun on tehty punatiilinen pitsimuuraus.

Hiilijalanjäljen supistamiseksi Hemsö tutki paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa vaihtoehtoa, että osa konservatorion rungosta olisi tehty puusta betonin sijaan. Tutkimuksen mukaan vaikutus kokonaispäästöihin ei kuitenkaan olisi ollut kovin suuri tässä hankkeessa.

– Sen sijaan kaukolämmön tuotanto on Joensuussa vielä aika päästörikas eikä hirveän lähellä hiilineutraalia tasoa niin, että rakennusvaiheen päästö on kokonaispäästöstä pienehkö osa. Energiatuotannon päästöihin tarvittaisiin parannusta, niin saataisiin merkittävä määrä päästöistä kuriin, Karjalainen toivoo.

Konservatoriolle on tehty hiilijalanjälkilaskelmat, ja nyt sille ollaan hakemassa Breeam-sertifikaatti tavoitetasona Very Good.

Maanrakennustyöt hankkeen haastavin vaihe

Karjalaisen mukaan rakentaminen on sujunut kaikin puolin hyvin, mutta hieman haasteita kuitenkin koettiin maanrakennusvaiheessa. Jo alusta asti tiedettiin, että kuten suunnilleen koko Joensuun keskustan alue, myös uuden konservatorion maaperä koostuu hiekkamoreenista ja savikosta, minkä takia konservatorio piti rakentaa paalujen päälle. Lisäksi kaikki viereisen yliopiston kaapelit kulkivat uuden konservatorion rakennuspaikan läpi.

– Kaapelit ja muu kunnallistekniikka jouduttiin sen vuoksi siirtämään, ja se oli tuotantoteknisesti vaativin asia. Joku lyhyehkö sähkökatkokin tuli, mutta muuten homma sujui hyvin, Karjalainen kertoo.

Rakennustyöt konservatoriolla valmistuivat loppusyksyllä ja konservatorion toiminta uusissa tiloissa pääsee alkamaan nyt tammikuussa.

Teksti: Marika Pietilä