Rakentaminen Asunnot
3 minuutteja luettu

Puu vai betoni? Turussa otetaan oppia vertaamalla talokaksosia

19/01/2022, 10:58
Puu vai betoni? Turussa otetaan oppia vertaamalla talokaksosia
Puutalon julkisivun pystypanelointi on tehty kuusesta ja betonitalon kivipintaan on tehty samannäköiset urat. Lähde: Lundén Architecture Company
Marika Pietilä Marika Pietilä
Like 0

Hieman Turun keskustan ulkopuolelle, Hirvensalon kaupunkisaarelle on nyt tammikuussa valmistumassa muuten identtinen talopari, mutta toinen taloista on rakennettu puusta ja toinen betonista. Hankkeen rakennuttaja TVT Asunnot päätyi rakentamaan talot toistensa kopioksi, jotta voisi vertailla puu- ja betonirakentamista eri perspektiiveistä. Yhtäältä haluttiin vertailla rakennusten hiilijalan- ja kädenjälkeä ja toisaalta kustannuksia, mutta myös muut asiat kiinnostavat.

– Yksi selkeä asia, mikä etukäteen jännittää, on akustiikka. Huomasimme rakennusvaiheen aikana, miten erilaiset äänimaailmat taloissa on. Betonitalossa ääni kantautuu eri tavalla; puutalossa se on paljon pehmeämpää. On jännä nähdä, miten asukkaat kokevat akustiikan, TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi sanoo.

Vertailua sekä rakennusaikana että käyttövaiheessa

Puu- ja betonitalon eroja tutkitaan sekä rakennusvaiheessa, että ainakin pari vuotta talojen valmistumisen jälkeen. Malmi kaavailee asukkaille puolen vuoden välein lähetettävää asukaskyselyä, jossa kerätään kokemuksia muun muassa lämpötiloista ja äänimaailmasta. Molempiin taloihin on asennettu kaukolämpö.

– Ajattelimme katsoa myös, kumpi taloista täyttyy nopeammin, mutta hakemuksia on tullut molempiin ihan fifty-fifty, Malmi kertoo.

Kun talot valmistuvat, jo ennen rakentamisen aloittamista tehty hiilijalan- ja kädenjäljen laskenta tarkistetaan. Alustavien laskelmien mukaan puutalon hiilijalanjäljeksi tulisi 11,7 ja betonitalon 12,89 kg CO2e/m2. Hiilikädenjälki puolestaan on puutalossa -8,13 kg CO2e/m2/a ja betonitalossa 1,88 kg CO2e/m2/a. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puutalon rakentamisesta aiheutuvat päästöt ovat pienemmät kuin betonitalon, mutta puutaloa rakennettaessa jää myös toteutumatta enemmän päästöjä kuin mitä kivitaloa rakennettaessa.

Eroja on huomattu myös monissa muissa asioissa. Malmin mukaan esimerkiksi rakennusaikaista jätettä on kertynyt huomattavasti enemmän puutalon rakentamisesta. Etenkin muovijätteen määrä on yllättänyt.

Lisäksi puurakentaminen on havaittu rakennustyömaalla myös nopeaksi ja ”siistiksi sisätyöksi”.

– Puutalorakentaminen tehtiin pressuhallissa ja kuivassa, kun sitten taas betonitalon rakentamisessa äijät tekivät töitä ulkona sateessa. Siinä nähtiin, että rakentamista voi tehdä monella tavalla, Malmi nauraa.

– Puurunko myös nousee nopeammin – se on selkeä. Puuelementit pystytään ruuvaamaan kiinni sitä mukaa, kun niitä tulee, eikä tarvitse odotella kuivumisia samalla tavalla kuin betonitalossa, hän jatkaa.

Puun hinta suhdanneherkkää

Hintojen suhteen Malmi arvioi, että puutalo tuli noin 15 prosenttia betonitaloa kalliimmaksi. Kyseessä oli kiinteähintainen urakka, ja hinnat lyötiin lukkoon jo kaksi vuotta sitten. Malmin mukaan hintaero olisi ollut paljon suurempi nykyisillä puun hinnoilla.

– Puu näyttää olevan huomattavasti suhdanneherkempi materiaali. Sen jälkeen, kun löimme kaksi vuotta sitten hinnat lukkoon, puun hinta on tuplaantunut, kun taas betonin hinta ei juurikaan ole muuttunut.

”Olisin itse valmis tekemään toisenkin”

TVT Asunnot lähti kokeilemaan puurakentamista osittain omasta kokeilun halustaan ja koska halusi olla omalta osaltaan mukaan Turun hiilineutraaliustalkoissa, mutta kaupunki oli myös haastanut omistamaansa firmaa kokeilemaan puurakentamista.

Vaikka kyseessä oli kiinteistöyhtiön ensimmäinen puusta tehty uudisrakennus, yrityksellä on ennestään runsaasti puutalo-asuntoja aina 1800-luvulta 1950-luvulle valmistuneisiin taloihin.

– Ajateltiin sitten, että on aika päivittää omia kokemuksia puurakentamisesta, Malmi sanoo.

Puutalon rakennusmateriaaliksi valikoituivat CLT-massiivipuulevyt. Näin urakan loppumetreillä Malmi on iloinen, että he päättivät lähteä hankkeeseen.

– Puurakentaminen on kokeilemista, mutta kyllä CLT-rakentaminen vakuutti. Olisin itse valmis tekemään toisenkin CLT-talon, hän sanoo.

Mutta on myös yksi asia, mikä Malmia jäi puurakentamisessa harmittamaan, nimittäin se, miten vähän puuta lopulta saa jättää näkyviin.

– Jätimme nyt niin paljon puuta näkyviin sisätiloihin kuin rakennusmääräykset sallivat, mutta se on aika vähän. Minua vähän häiritsee, miten Suomessa rakennusmääräykset ovat niin tiukat, että vain 20 prosenttia puusta saa jättää näkyviin, mutta muut pitää vetää kipsillä yli. Enemmän olisin vielä toivonut, että olisi saanut jättää puuta näkyviin.

Teksti: Marika Pietilä

#betonirakentaminen #hiilijalanjälki #hiilikädenjälki #hiilineutraalius #hirvensalo #puurakentaminen #turku #tvt asunnot
Like
0
Dislike
0
Love
0
Angry
0