Vuonna 2007 aloittaneen ABB Marine & Ports -divisioonan propulsioyksikön johtoryhmän jäseniä. Kuvassa vasemmalta: Jukka Varis, Marcus Högblom, Juha Koskela, Antti Ruohonen, Tommi Lempiäinen, Sakari Sorsimo ja Antti Lehtelä. Kuva: Tekniikan Akateemiset TEK
Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF ovat poikkeuksellisesti myöntäneet Suomalaisen insinöörityöpalkinnon ihmisten sijaan teknologialle. Suomalaisen insinöörityöpalkinnon 2021 voittaa ABB:n Azipod-ruoripotkurijärjestelmä. ABB puolestaan lahjoittaa koko summan John Nurmisen Säätiölle Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi.
0
Suomalainen insinöörityönpalkinto on tänä vuonna myönnetty poikkeuksellisesti teknologialle eikä ihmiselle. Palkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF päätyivät poikkeukselliseen ratkaisuun, koska nyt palkinnon saava Azipod-ruoripotkurijärjestelmän kehittämiseen ovat vaikuttaneet niin monet insinöörit.
– TEK ja TFiF haluavat kunnioittaa kaikkia Azipod-järjestelmän kehittämiseen osallistuneita. Siksi osoitamme palkinnon kaikille upeille insinööreille teknologian takana, palkintoa koordinoiva Jussi-Pekka Teini sanoo. Hän on TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija.
Palkinto on vuosittain jaettava tunnustus huomattavasta insinööri- tai arkkitehtityöstä. Palkinnon arvo on 30 000 euroa. TEK päätti myöntää palkintorahat teknologian omistavalle ABB Marine & Ports -divisioonalle, joka puolestaan päätti lahjoittaa koko summan John Nurmisen Säätiölle Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi.
Tästä palkitussa ruoripotkurijärjestelmässä on kysymys
Azipod on sähköinen propulsiojärjestelmä eli se tuottaa työntövoiman sähköllä. Alukset, joihin sähköinen voimansiirto sopii, esimerkiksi monet matkustajaristeilijät, tai jotka tarvitsevat suurta vääntömomenttia myös pienillä akselin pyörimisnopeuksilla, esimerkiksi jäissä kulkevat alukset, hyötyvät Azipod-järjestelmästä. Järjestelmä muun muassa vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta, säästää tilaa ja helpottaa laivan ohjattavuutta.
Azipod-ruoripotkuriju00e4rjestelmu00e4
- Vu00e4hentu00e4u00e4 polttoaineen kulutusta: esimerkiksi risteilyalus, johon ju00e4rjestelmu00e4 on asennettu, kuluttaa keskimu00e4u00e4rin noin kymmenen prosenttia vu00e4hemmu00e4n polttoainetta kuin perinteisellu00e4 akselilinjalla ja peru00e4simellu00e4 varustettu alus.
- Vu00e4hentu00e4u00e4 pu00e4u00e4stu00f6ju00e4: ABB:n laskelmien mukaan ju00e4rjestelmu00e4 vu00e4hentu00e4u00e4 vuodessa noin miljoona tonnia meriliikenteen pu00e4u00e4stu00f6ju00e4 verrattuna perinteisiin akselilinjaratkaisuihin.
- Su00e4u00e4stu00e4u00e4 tilaa laivan sisu00e4ltu00e4, koska su00e4hku00f6moottori sijaitsee potkurin yhteydessu00e4 laivan ulkopuolella.
- Parantaa matkustajamukavuutta: Ju00e4rjestelmu00e4 vu00e4hentu00e4u00e4 moottorin ja tyu00f6ntu00f6voiman aiheuttamaa vu00e4ru00e4htelyu00e4 laivan rungossa, jolloin laivan kulku on matkustajille miellyttu00e4vu00e4mpu00e4u00e4.
- Auttaa ju00e4u00e4nmurtajaa liikkumaan ketteru00e4sti, jopa parimetrisessu00e4 ju00e4u00e4ssu00e4.
- Helpottaa laivan ohjattavuutta: 360 astetta ku00e4u00e4ntyvu00e4 Azipod-yksikku00f6 helpottaa liikkumista esimerkiksi satama-alueella ja mahdollistaa laivan ohjaamisen jarrutuksen aikana.
Tähän mennessä ABB on myynyt yli 700 Azipod-yksikköä yli 300 alukseen. Azipod-järjestelmä on käytössä 25 erilaisessa laivatyypissä ympäri maailmaa, huvijahdeista megaristeilijöihin. Azipod-järjestelmä liikuttaa esimerkiksi Suomenlinnan II-lauttaa ja maailman suurinta risteilijää, Royal Caribbeanin Wonder of the Seas -alusta.
Sähköpropulsion kannalta ei ole väliä, millä keinoin energia tuotetaan.
– Kunhan löydämme parhaan tavan tuottaa vihreää sähköä, sitä voi käyttää Azipod-propulsiossa, arvioi ABB Marine & Portsin propulsioyksikön teknologiajohtaja Jukka Varis.
Keksinnön kehittely alkoi jo 1980-luvulla
Azipod-järjestelmän kehittäminen alkoi 1980-luvun lopussa julkisen sektorin, telakan ja laitetoimittajan yhteistyönä. Merenkulkuhallitus, Strömberg ja Wärtsilä Meriteollisuuden Helsingin telakka alkoivat kehittää jäänmurtajaa, joka olisi entistä tehokkaampi ja ketterämpi.
Pilottiprojektin tuloksena syntyi uudenlainen sähköinen ruoripotkurilaite, Azipod. Pilottiprojektin aikana Strömberg yhdistyi ABB:hen 1988. Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin jälkeen 1989 Masa-Yards jatkoi potkurihankkeen jatkokehitystä ja tuotteistamista telakan osalta.
– Azipod-järjestelmä syntyi selvään tarpeeseen. Aluksi tarve tunnistettiin jäissä kulkevissa laivoissa, mutta myöhemmin samat ketteryysvaatimukset tulivat kysymykseen myös risteilijöissä. Me pystyimme soveltamaan jäänmurtajista saamaamme osaamista risteilijöihin, muistelee Aker Arcticin laiteliiketoimintajohtaja Kari Laukia.
Laukia vastasi 1990-luvulla telakan osalta Azipod-järjestelmän teknisestä kehityksestä ja suunnittelusta Masa-Yardsilla ja ABB:lla.
Myrna Whitaker 
Dan Görgü 
