Suomi ja Ruotsi toimivat eri tavoin työrikollisuutta vastaan

8/04/2025, 12:32

Kuva: Unsplash

Työrikollisuuden, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjunta on Suomessa paljon tehokkaampaa kuin Ruotsissa, selviää KTH:n tuoreesta tutkimuksesta. Syynä on se, että Suomessa valtio on ottanut keskeisen roolin rikollisuuden vastaisessa työssä.

Dan Görgü

– Ruotsissa hallitus ja viranomaiset ovat olleet passiivisia. Vastuuta on siirretty rakennuttajille, rakennusliikkeille ja ammattiliitoille, sanovat tutkijat Tord af Klintberg ja Folke Björk.

Suomessa Verohallinto kerää ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta julkisille hankkijoille. Sen harmaan talouden selvitysyksikössä työskentelee 25 henkilöä. Yksikkö yhdistää tietoja kahdeksalta eri viranomaiselta.

Ruotsissa vastaavaa toimintaa ei ole. Vuonna 2025 käynnistyvä Bolagsverketin tietojärjestelmä ei tutkijoiden mukaan tuo merkittävää apua julkisiin hankintoihin.

Tehokas tutkimus tukena

Suomen vahvuutena on myös tutkimuksen ja viranomaistoiminnan tiivis yhteistyö. Oikeusministeriön alainen HEUNI-tutkimuslaitos on tutkinut työrikollisuutta jo vuodesta 2007.

– Suomalainen tutkimus on vaikuttanut suoraan lainsäädäntöön. Ruotsissa vastaavaa yhteyttä ei ole, tutkijat toteavat.

Suomessa työsuojelutarkastajat selvittävät työturvallisuuden lisäksi työntekijöiden palkkoja ja asumisoloja. Tämä auttaa tunnistamaan ihmiskaupan uhreja.

– Suomessa harmaan talouden arvoksi arvioidaan 10-16 miljardia kruunua vuodessa, Ruotsissa 91 miljardia. Ero kertoo toimenpiteiden tehokkuudesta, tutkijat vertaavat.

Tutkijat suosittelevat, että Ruotsin Verohallintoon perustettaisiin operatiivinen yksikkö torjumaan työrikollisuutta. Sen tulisi voida yhdistää eri viranomaisten tietoja kuten Suomessa.

Tunnisteet

#kth

Lisää reaktio

Jakaa