Tässä ovat Kestävä Kivitalo -palkinnon vuoden 2021 voittajat

Marika Pietilä

0

Tikkurilan uusi kirkko on toinen tämän vuoden Kestävä kivitalo -palkinnon voittajista. Arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Arhitecturen suunnittelema uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 2021.

– Kirkko keskellä kylää oli tilaajan tavoite hankkeelle. Rakennus sijoittuu osaksi tiivistä korttelia, mutta haasteeksi muodostui tasapaino näkyvyyden ja mittakaavan kanssa. Lopputulokseksi muotoutui veistoksellinen ratkaisu viistottuine kattoineen, joka antaa kirkolle vahvan läsnäolon Tikkurilan aukion laidalla, toteaa kirkon pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Anssi Lassila.

Pitkäikäisyys ja kestävyys olivat keskeisiä tavoitteita kirkon suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Tavoitteena oli luoda rakennus, joka kestää 200 vuotta. Tiili on materiaalina pitkäikäinen ja kestävä, ja rakennusta voi ajan kuluessa myös korjata vaihtamalla tiiliä tarpeen mukaan. Niinpä tiili oli luonteva materiaalivalinta kestävyyden vuoksi ja myös siksi, että se luo jatkumon ympäröivän kaupunkirakenteen kanssa, Lassila toteaa.

Tikkurilan kirkon polveilevat erikokoiset ikkuna-aukotukset ja kauniisti kirjailtu julkisivumuuri tekevät julkisivusta ilmeikkään ja samalla kiinnostavan. Tiiliverhouksessa on käytetty erivärisiä tiiliä taiteen tavoin ja osaan tiiliä on istutettu ajatuksia herättäviä mietelauseita. Katon ulkoverhouksena käytetty keraaminen paanumainen kattotiili täydentää aitona luonnonmateriaalina kokonaisuutta.

Kirkon kantavat pystyrakenteet on tehty pääosin paikalla valaen. Ala- ja välipohjat ovat ontelolaattoja. Kirkkosalin kantavat kattorakenteet ovat terästä, muut yläpohjarakenteet ovat puuta.

Sisäinteriööri on betonin ja puun yhteiseloa. Pääkirkkosalin paksut paikalla valetut lautamuottipintaiset betoniseinät ovat askeettisen puhuttelevat.

– Kirkkosalin korkeat ja paksut ulkoseinät olivat toteutuksen kannalta vaativia muun muassa muottikaluston takia. Vinosti auringonvalon suuntaisesti tehtävien ikkuna-aukkojen sijaintimittojen esittäminen suunnitelmissa oli myös haasteellista. Tietomallin avulla se kuitenkin onnistui, kertoo rakennesuunnittelija Matti Saarikoski.

Betonin ja puun vuoropuhelu sisääntulohallissa on oivallinen esimerkki siitä, miten eri materiaaleja voidaan yhdistellä niin, että lopputulos on harmoninen ja samalla näyttävä.

Kurjenlinnan peruskorjaus palkittiin

Myös Turun kupeessa sijaitseva lähes 130-vuotias Kurjenlinna sai tänä vuonna Kestävä kivitalo -palkinnon. 1800-luvulla alun perin köyhäintaloksi rakennettu Kurjenlinna on vastikään peruskorjattu perinteitä vaalien uuteen loistoonsa. Vuoteen 2009 saakka rakennuksessa oli sairaalatoimintaa, ja nyt tehdyn peruskorjauksen myötä rakennus muutettiin vuokra-asunnoiksi sekä toimistotiloiksi.

Turun kaupunki valitsi Kiinteistökartio Oy:n Kurjenlinnan alueen kehittäjäksi. Vanhan rakennuksen massiiviset kahden- ja kahden ja puolenkiven paksuiset umpitiiliulkoseinät olivat vielä yli sadan vuoden käytön jälkeen hyväkuntoiset ja saivat jäädä paikoilleen. Vain pinnassa olevat vanhat rappaukset uusittiin vanhoja perinteitä kunnioittaen kalkkisementtilaastein.

– Talo on alun perin tehty poltetusta tiilestä muuraamalla ja halusimme kunnioittaa tätä rakennustapaa edelleen. Kaikki korjausrakenteet ja väliseinät muurattiin poltetusta tiilestä, joka on myös kosteissa tiloissa loistava materiaali, Kiinteistökartion toimitusjohtaja Niko Lappalainen toteaa.

Rakennuksen välipohjat oli aikoinaan tehty puusta.

– Kuntotutkimuksissa selvisi vanhoissa rakenteissa olevan laajalti asbestia. Tämä ja rakennuttajan halu kestävästä sekä turvallisesta välipohjarakenteesta johti päätökseen purkaa puuvälipohjat ja korvata ne paikallavaletuilla betonivälipohjilla. Rakennusrungon paino lähes nelinkertaistui, mutta lujien muurattujen tiiliseinien kuormituskestävyys oli riittävä, kertoo kohteen rakennesuunnittelija Jukka Sillanpää.

1950-luvulla tehty, betonirakenteinen yhdysosa purettiin ja sen tilalle rakennettiin vanhoihin rakennuksiin tyyliltään täydellisesti sopiva uudisosa.

– Uudeksi ulkoseinärakenteeksi valikoitui poltetusta savesta valmistettu kennoharkko, jota hyödynnettiin myös kantavana rakenteena. Tällä saavutettiin vanhan seinän kaltainen yksiaineinen ulkoseinärakenne, jonka lämmöneristävyys on nykyvaatimusten mukainen, Jukka Sillanpää kertoo.

Asuinhuoneistoihin ja toimistoihin jätettiin hienolla tavalla aina joltain osin pala historiaa näkyviin. Esimerkiksi paljaaksi jätettyjä paloja vanhaa tiiliseinää on nähtävissä siellä täällä. Samoin uudet ikkunat ovat rakennuksen alkuperäisen rakennusajan henkisesti moniruutuikkunat. Hyväkuntoiset kiviset porraskäytävät jäivät sellaisenaan suurelta osin ennalleen.

Yleisesti ottaen kaikissa yksityiskohdissa on mietitty tarkkaan entisajan henkeä, vaikka toteutus onkin tätä päivää, Kestävä Kivitalo -ryhmä kirjoittaa tiedotteessaan.

Kestävä Kivitalo -palkinnon suuntaviivat luotiin vuonna 1994 Rudus Oy:n aloitteesta, ja palkinnon saajan vuosittain valikoivassa Kestävä Kivitalo -ryhmässä mukana ovat yhteistyöyritykset Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, Peri Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy. Palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Aikaisemmin palkittuja kohteita ovat muun muassa Turun telakkaranta ja As Oy Ratinanranta Tampere.