Tieverkon korjausvelka kasvaa

Jari Kostiainen

0

Uusia investointikohteita tehdään niukalti ja alemman tieverkon korjausvelka kasvaa.

Uudenmaan ELY-keskus pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan pääväylien kunnon.

“Vuonna 2023 parantamishankkeiden rahoitustaso on niukka. Tietöitä on kuitenkin käynnissä siltakohteissa ja pieninä parantamisinvestointeina, joista osa jatkuu edelliseltä kesältä. Parantamisinvestointien osalta hintojen nousu ei ole vaikuttanut yhtä merkittävästi kuin esim. päällysteissä. Suuri osa ELY-keskuksen parantamisinvestoinneista kohdentuu kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, mutta myös kriittiset tievauriokohteet korjataan”, toteaa tienpitoyksikön päällikkö Timo Karhumäki. Helsingin seudulla käynnistetään tänä vuonna MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) toteuttaminen seuraavien ELY-keskuksen hankkeiden osalta:

• Mt 120 Vihdintien parantaminen rakentamalla Kortesmäen alikulkukäytävä, Espoo
• Mt 110 Kolmiranta – Veikkola (Kolmirannantie-Haapapurontie-Soidentaantie), jalankulku- ja pyörätie, Kirkkonummi
• Mt 140 jalankulku- ja pyörätien parantaminen ja liikenneturvallisuuskohteet välillä Kyytitie – mt 1521, Vantaa ja Sipoo
• Kt 45 / mt 145 Hyrylän eteläisen kiertoliittymän parantaminen ja kaistajärjestelyt, Tuusula

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2023 budjettiin valtion rahoituksen valtatien 25 ja Huskvarnintien (maantien 1102) liittymän parantamiseen Raaseporissa ja Pohjois-Ahjon sillan uusimiseen Keravalla. Lisäksi käynnistetään tievauriokohdan korjaus maantiellä 170 Ilolanjoen kohdalla Porvoossa sekä tehdään pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä sekä pieniä joukkoliikenteen käyttöä edistäviä toimenpiteitä, kuten pysäkkejä ja niille johtavia kulkuyhteyksiä Espoossa ja Lahden seudulla.

“Myös osa tämän vuoden hankkeista on jo käynnistetty, mm. Kortesmäen alikulkukäytävän rakentaminen. Samoin useita siltakohteita on jo työn alla“, toteaa investointiyksikön päällikkö Anu Vilamaa.

Siltojen korvaustarve lisääntyy

Siltojen tarkastuksiin, suunnitteluun ja korjauksiin myönnettiin täksi vuodeksi noin 15,7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna korjataan tai uusitaan varsinaisia siltoja yli 20 kappaletta ja lisäksi korjataan tai uusitaan joukko teräsputkisiltoja.

Osaan siltaurakoista on myönnetty rahoitus jo viime vuonna. Uusittavia siltoja ovat muun muassa Lepsämäjoen silta (mt 130) Vantaalla, Kaikulan alikulkukäytävä (vt 10) Forssassa ja Meijerin silta Paimelantiellä (mt 14119) Hollolassa.

”Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti noin viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten yhteydessä. Tarkastusten perusteella laaditaan tarkempi ohjelma siltojen korjausten ajoittamisesta. Korjausikään tulevien siltojen määrä kasvaa edelleen tulevina vuosina. Esimerkiksi raskaan liikenteen maksimimassojen kasvu aiheuttaa myös siltojen vahvistustarpeita. Lisäksi uudet ulkomitoiltaan suuremmat yhdistelmäajoneuvot vaativat toimenpiteitä muuallakin tieverkolla”, kertoo siltainsinööri Juha Noeskoski.

Tällä rahoitustasolla alemman tieverkon korjausvelan kasvu kiihtyy

Päällysteiden uusimiseen ja tiemerkintöjen tekemiseen on Uudenmaan ELY-keskuksella käytettävissä 34 miljoonan euron rahoitus, jolla päällystetään lähinnä vilkasliikenteisimpiä pääteitä yhteensä noin 350 km ja jalankulku- ja pyöräteitä noin 10 km.

Vähäliikenteisten teiden osalta voidaan korjata vain eduskunnan erikseen nimeämiä kohteita. Vuodelle 2023 nimetyt kaikki korjauskohteet ovat seuraavat.

• mt 104 uudelleen päällystäminen, Raasepori ja Lohja
• mt 317 Viitailantien kunnostaminen, Asikkala
• mt 1543 Tolkkistentien jalankulku- ja pyörätien päällystäminen, Porvoo
• mt 3191 Sankolantien kunnostaminen, Hämeenlinna
• Sepänkyläntien (mt 11271) korjaaminen, Kirkkonummi
• Kalliontien korjaaminen (mt 13811 ja mt 13817), Hausjärvi

Päällystystoiminnan voimakkaasti kohonneen kustannustason vuoksi kaikkia nimettyjä kohteita ei todennäköisesti voida korjata halutussa laajuudessa.

”Tälle vuodelle päällystämiseen saatujen määrärahojen ostovoima on heikentynyt merkittävästi jopa edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin muun muassa öljyn kallistuminen nosti merkittävästi päällystämisen hintaa. Korjausvelka kasvaa tänä vuonna erityisesti alemmalla tieverkolla. Pääväylien kunto pyritään varmistamaan. Vähäliikenteisten teiden kuntoa pidetään yllä paikkaamalla ja tekemällä hieman laajempia täsmäkorjauksia”, toteaa kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama.