Betonimurskeen karbonatisaatiotutkimuksen koekasojen ja antureiden asennusta Topinojalla. Kuva: LSJH
Uusi pilottitutkimus selvittää, miten kierrätysbetonin kykyä sitoa hiilidioksidia ilmasta voisi jouduttaa, tehostaa ja optimoida. Tehostamalla betonin luontaista kykyä toimia hiilinieluna sitä voitaisiin käyttää paremmin tasapainottamaan betonin valmistuksesta ja betonirakentamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.
0
Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Betoniteollisuus ry yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja Ekopartnereiden kanssa tutkivat Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa, miten kierrätysbetonimurskeen hiilensidontaominaisuuksia voidaan optimoida ja hyödyntää entistä paremmin.
Topinojan kentälle on tuotu 160 tonnia betonimurskaa neljään kasaan.
– Joskus tulee se hetki vastaan, että betonirakennus on pakko purkaa. Silloin se saatetaan tähän murskemuotoon, joka on mainio ja paljon käytetty kierrätysmateriaali maanrakentamisessa. Kuten betonirakennukset, kierrätysbetonimurske sitoo itsestään hiiltä joka tapauksessa. Lisäksi murskeessa on ehjään betonirakennukseen verrattuna runsaasti enemmän karbonatisoitumatonta pinta-alaa, Betoniteollisuuden Co2ncrete Solution -hankkeen projektipäällikkö Tommi Kekkonen kertoo tiedotteessa.
– Nyt otetaan selvää, voiko karbonatisoitumista jouduttaa, tehostaa ja optimoida. Näin saataisiin betonisesta hiilinielusta maksimaaliset tehot irti. Samalla kompensoitaisiin betonirakentamisesta ja betonin valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, Kekkonen jatkaa.
Jokaisen betonimurskakasan sisällä on antureita, jotka mittaavat vallitsevia olosuhteita murskekasan sisällä. Betoninäytteistä mitataan vuoden mittausjakson jälkeen karbonatisoitumisen syvyys ja sitoutuneen hiilen määrä. Kerätyn tiedon perusteella voidaan mallintaa isompien murskemassojen käyttäytymistä, jolloin voidaan suorittaa laskelmia betonimurskeen hiilensidontaominaisuuksien tehosta ja hyödyistä eri käyttökohteissa.
Topinpuiston alueelta on löytynyt tutkimushankkeen sijoituspaikan ja infran lisäksi tutkimusmateriaali. Betonimurskeen toimittaa Topinojan jätekeskuksen naapurissa toimiva yritysjätteen vastaanottaja Ekopartnerit. Lisäksi yhteistyötahojen tavoitteet pilottitutkimukselle kohtaavat.
– Haluamme edistää kiertotalouden tuotteiden tehokasta hyötykäyttöä sekä omia ja Turun kaupungin ilmastotavoitteita uusilla vähähiilisillä tai hiiltä sitovilla ratkaisuilla. LSJH ja koko Topinpuiston verkosto haluaa jatkossakin olla hyvä pilotointialusta uusille kiertotalouden ratkaisuille, projektisuunnittelija Lassi Leinonen LSJH:lta sanoo.
Koekasat antureineen ovat paikoillaan Topinpuistossa noin vuoden. Co2ncrete Solution-pilotti on osa maanlaajuista CANEMURE-ilmastohankekokonaisuutta, joka taas kuuluu EU:n rahoittamaan Life-ohjelmaan.
Betoniin tarvittavan sementin valmistus aiheuttaa noin 5–8 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä globaalilla tasolla. Karbonatisoitumisen avulla ja oikeilla kierrätysmenetelmillä voidaan nykytutkimusten mukaan sitoa jopa 40–90 prosenttia sementin valmistuksesta aiheutuvia päästöjä takaisin betoniin.
Myrna Whitaker 
Dan Görgü 
