Uusi menetelmä: Kullan talteenotto tehostui neljänneksellä

Marika Pietilä

0

Aalto-yliopiston tutkijat kertovat arvostetussa Chemical Engineering Journal -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa löytäneensä myrkyttömän ja aiempaa tehokkaamman tavan ottaa kultaa talteen. Perinteisessä kullan teollisessa tuotannossa käytetään syanidia, jonka teollinen käyttö on monessa maassa nykyään jo kielletty. Kaivosteollisuus on odottanut vuosia, että myrkytön vaihtoehto löytyisi, ja nyt tutkijat kertovat löytäneensä menetelmän, jossa kulta pystytään ottamaan talteen kloridin ja sähkökemian avulla.

– Me saavutimme kloridin ja uuden menetelmämme avulla jopa 84 prosentin kullan talteenottoasteen. Tulos on merkittävä, sillä verrokkikokeessamme, jossa saman malmin käsittelyyn käytettiin perinteiseen tapaan syanidia, kullasta saatiin talteen vain 64 prosenttia, tohtorikoulutettava Ivan Korolev kertoo tiedotteessa.

Aiemmin kultamalmin kloridiliuotukseen ei ole ollut olemassa menetelmää, jolla myös pienet kultapitoisuudet saataisiin talteen yhtä hyvin kuin syanidiliuoksista. Ivan Korolev kertoo, että heidän tekemässään tutkimuksessa talteenottoprosentti oli aluksi noin yhdeksän, mutta pian se kasvoi 25:een ja jopa 70 prosenttiin. Välillä talteen saatiin lähes 95 prosenttia kullasta.

EDRR-menetelmässä yhdistyvät parhaat puolet kahdesta menetelmästä. Ensimmäinen niistä on elektrolyysi eli sähkövirran käyttö kullan tai muiden metallien pelkistämiseksi liuoksesta. Toinen on sementointi, jossa liuokseen lisätään muiden metallien hiukkasia, jotta saadaan aikaan sementointireaktio kullan kanssa.

– EDRR-menetelmässä käytetään lyhyitä sähköpulsseja. Niiden avulla elektrodin pintaan muodostuu ohuita metallikerroksia, meidän tapauksessamme kuparia, suoraan liuoksesta. Näin saadaan aikaan reaktio, jossa kulta pyrkii korvaamaan kuparin kerros kerrokselta. Menetelmä on energiaa säästävä, eikä siinä tarvita lainkaan ylimääräisiä kemikaaleja, Korolev kertoo.

Tutkimusryhmän käyttämä menetelmä on nimeltään sähkösaostus-sementaatio (electrodeposition-redox replacement, EDRR). Sen ovat kehittäneet professori Mari Lundström ja yliopistonlehtori Kirsi Yliniemi Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta. Tutkimus tehtiin osana laajempaa EU:n kestävän kehityksen SOCRATES-hanketta, ja se toteutettiin yhteistyössä suomalaisen kaivosteknologiayhtiön Metso Outotecin kanssa. Kokeet tehtiin pääosin yrityksen tutkimuskeskuksessa Porissa.