Uusi metroasema lähtölaukaus Kaitaan kerrostalorakentamiselle

Tea Kemppainen

0

Espoossa saatiin viime syksynä valmiiksi loputkin Länsimetron linjalle suunnitellut asemat, kun hankkeen kakkosvaiheessa toteutettujen Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemaien rakennustyöt valmistuivat. Kaitaan asema toimi pitkään pilottina ja esimerkkinä muille asemille. Lopulta kaikki asemat valmistuivat lyhyen ajan sisällä, lähes samanaikaisesti.
Vastavalmistunut asema tulee muuttamaan Kaitaata kaupunkimaisemmaksi alueeksi, kun uuden aseman ympärille suunniteltujen asuinkerrostalojen ja niiden kivijalkoihin tulevien kauppojen rakentaminen alkaa. Vielä toistaiseksi pientalopainotteisen ja mäntymetsäisen alueen identiteetti halutaan kuitenkin pääosin säilyttää ja sitä on pyritty tuomaan esiin myös uuden aseman arkkitehtuurissa.
– Jokainen uuden metrolinjan asema on uniikki ja ympäristöönsä sovitettu. Kaitaan aseman arkkitehtoninen teema on “vehreät korttelipihat”, joka juontaa juurensa alueen luonteesta. Aseman arkkitehtuurissa kylmille metalli-, lasi- ja betonipinnoille luovat vastapainoa alueelle tyypilliset lämpimät mäntymetsän sävyt. Aseman sisätiloissa käytetään mäntymetsästä muistuttavia muotoja ja värisävyjä, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi kertoo.

Puun käyttö kieletty
Varsinaisesti mäntyä tai muuta puuainesta tilojen rakenteisiin ei ole tuotu, sillä Saksin mukaan metrorakentamisen paloturvallisuuteen pohjaavat säännöt kieltävät puun käytön ehdottomasti. Puuverhoiluja löytyy tosin kuilurakennusten verhoiluista, joissa ne on sallittu. Aseman toistaiseksi ainoassa käyttöön otettavassa sisäänkäynnissä on hyödynnetty lasia ja terästä peilaamaan ympäröivää luontoa. Sisätiloissa on käytetty paljon betonia ja siinä murrettuja, luonnonläheisiä harmaan sävyjä ja harmaita rei’itettyjä peltejä.
– Käyttäjälle näkyy tietenkin myös asemataide. Kaitaan asemalle taideteemaksi on valittu Antti Tantun juurakkoa muistuttava tyylitelty graafinen teos, joka sijaitsee metrolaiturilla, Saksi jatkaa.

Uudet asemat maan alle
Toisin kuin esimerkiksi Tukholmassa Helsingin metron vanhat asemat on rakennettu useimmiten maan päälle. Saksi uskoo, että kyse oli ennen kaikkea kustannuksista, sillä maanpäällisten kevytrakenteisten pysäkkien rakentaminen ei vaadi yhtä mittavia investointeja kuin maanalainen rakentaminen, sekä lisäksi siitä, että kun metroa 1970-luvulla alettiin rakentaa, tulevaisuuden kaupunkikehitystä ei ajateltu yhtä pitkälle kuin nykyään.
Uuden Länsimetron asemat on rakennettu kaikki järjestään maan alle. Kaitaan asema on yksi maan pintaa lähimpänä olevista, vaikka sekin on 15 metrin syvyydessä merenpinnasta. Sen sijaan esimerkiksi Finnoon asema, jolta löytyvät myös Suomen pisimmät 78 metrin pituiset liukuportaat, sijaitsee jo 35,7 metriä merenpinnan alapuolella.
Saksin mukaan uusien asemien rakentaminen maan alle on ainoa järkevä ratkaisu, sillä vaikka maanpäällisten asemien siirtäminen maan alle olisi myöhemmin teoriassa mahdollista, kyseessä olisi niin kallis ja aikaa vievä urakka, että käytännössä se olisi mahdotonta.
– Uusi kaavoitusprosessi voisi sellaisessa tapauksessa kestää vuosia tai jopa kymmeniä vuosia, ja rakennusteknisesti se olisi niin kallista, että olisi lähes mahdotonta, Saksi sanoo.
Nyt rakennettu Länsimetrokin on kuitenkin pitänyt louhia monin paikoin jo olemassa olevan kaupunkirakenteen alle, ja sitä ja sen asemia rakennettaessa kaupunkikehitystä on mietitty pitkälle tulevaisuuteen.
– Pitää miettiä vähintään 50 vuotta eteenpäin. Esimerkiksi Kaitaan metroasema näyttää nyt eksoottiselta pientaloympäristössä, mutta kaupunkiympäristö kasvaa myöhemmin. Finnooseen on jo nyt kaavoitettu asumista tuhannelle uudelle asukkaalle ja Finnoossa muutos tulee olemaan vieläkin suurempi. Siellä asumista on kaavoitettu 17 000 uudelle asukkaalle.

Maailman turvallisin metro
Länsimetron rakentaminen on yksi Suomen viime aikojen kaikkein suurimmista rakennushankkeista. Investoinnin kokonaisarvo Ruoholahdesta Kivenlahteen eli ykkös- ja kakkosvaihe on 2,5 miljardia euroa, ja yksittäisen metroaseman kuten Kaitaan rakentamiseen on käytetty noin 80 miljoonaa euroa.
Saksin mukaan tulevaisuuteen on pyritty varautumaan kaupunkirakenteen kehittymisen ohella rakentamalla uudesta metrolinjasta turvallisuuden edelläkävijä, jopa maailman turvallisin.
– Esimerkiksi sprinklerit, savunpoistot ja matkustajien evakuointi ovat nykyään aivan eri luokkaa kuin ennen. Nyt on esimerkiksi rakennettu laituritaso koko Länsimetron matkalta molempiin tunneleihin, mihin voidaan evakuoida ihmisiä junista. Palo-ovilla estetään savukaasujen leviäminen. Ei kuitenkaan pidä lähteä vertaamaan linjaa turvallisuusnäkökulmasta vanhaan. Se, että nyt on rakennettu maailman turvallisin metrolinja ei tee vanhasta yhtään vähemmän turvallista kuin ennen, mutta on hienoa, että Länsimetro on äärimmäisen turvallinen, ja että siinä on mietitty jo valmiiksi myös tulevaisuuden uhkia, Saksi sanoo.

Tämä artikkeli on julkaistu Industry Radar-lehdessä nro 1-2022, ja tekstin on Marika Pietilä kirjoittanut.