Vuoden betonirakenne valittu

Tea Kemppainen

0

”Sekä peruskorjatut vanhat että uudet betonirakenteet ja -pinnat ovat rakennuksessa laajalti esillä. Valmistunut kokonaisuus on kiinnostava esimerkki kestävän, arkisen betonisen tuotantorakennuksen muuntojoustavuudesta taideopetuksen ja kulttuurin käyttöön ainakin seuraavaksi sadaksi vuodeksi, jossa uusi toiminta on nähtävissä ja koettavissa. Rakennus on helposti lähestyttävä avara julkitila näyttelytiloineen ketään pois sulkematta, mutta se tarjoaa myös yksityiset tilat taiteen tekemiselle”, kiittää tuomaristo.

Myllyssä yhdistyy uudisrakentaminen ja vanhojen suojeltujen osien peruskorjaaminen. Kuvataideakatemian päärakennuksena toimiva Mylly muodostaa saman korttelin vanhojen maamerkkirakennusten ja viereisen Teatterikorkeakoulun rakennuksen kanssa Taideyliopiston uuden Sörnäisten kampuksen, joka tuo kuvataiteen, teatterin ja tanssin yhteen kortteliin.

Rouhea ja ammentaa aiheita

Tontilla ennen sijainneen Helsingin Myllyn mukaan nimensä saanut uusi veistoksellinen rakennus on arkkitehtuuriltaan rouhea ja ammentaa aiheita sekä käyttää materiaalipaletin entisen teollisuusalueen historiasta. ”Sijoittuminen vilkkaan Sörnäisten rantatien tien varteen ja eleettömyys vanhassa tehdasmiljöössä ovat vain kätkettyä mahtipontisuutta. Tilava opetusrakennus on onnistunut kokonaisuus työ- ja näyttelytiloja”, totesi tuomaristo.

Vuonna 2017 arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen JKMM Arkkitehtien suunnittelemaan rakennukseen on räätälöity tiiviissä yhteistyössä käyttäjän, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa avoimet ja muunneltavat tilat kuvataiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä esittävän taiteen lavastuksen opetusta ja tapahtumia varten. Rakennuksen runko mahdollistaa tarvittaessa monia muunneltavia tilakombinaatioita.

Katutason sisäänkäyntiaula sekä näyttelytila avautuvat laajoin ikkunoin ympäröivään katumaisemaan. Betoninen pääportaikko johdattaa ylöspäin kohti yksityisempiä opetus- ja työtiloja. Rakennuksen sydän on viisi kerrosta yhdistävä valoisa ja avara keskustila, joka liittää toisiinsa eri opetusalueet ja tarjoaa paikan tapahtumille sekä kohtaamisille. Laaja kattoterassi mahdollistaa toiminnan myös ulkotilassa. Mittavan kunnostuksen läpikäyneessä siilorakennuksessa on muun muassa oppilaskunnan tilat sekä opetus- ja projektityötiloja.

Säilytettyjä osia

Rakentamisen haasteita ovat olleet vaativat louhinta- ja maanrakennustyöt sekä purkutöissä säilytettävien rakennusten rajapinnat, joissa osassa on tarvittu vahvaa tuentaa. Vanhoja maanvaraisia perustuksia on tuettu muun muassa suihkupaalutuksella. Uudisrakennuksen perustukset on tehty kallionvaraisena.

Osia vanhasta viljasiilosta on säilytetty ja siilojen rakenteita on vahvistettu teräsbetonimantteloinneilla ja lämpöeristetty levyrappaamalla.

Betonin kestävät ominaisuudet tulevat esiin rakenteissa ja käyttöpinnoissa. Uudisrakennuksen runko on paikallavalettu betonipilarilaatta ja jäykistävinä rakenteina toimivat aukotetut ulkoseinärakenteet sekä sisällä olevat hissikuilut. Tiukkojen ääneneristävyysvaatimusten vuoksi välipohjarakenteet ovat poikkeuksellisen paksuja. Näiden kestävyys on varmistettu lävistysraudoituksella, jonka suuren kapasiteetin ansiosta erillisiä sienivahvistuksia ei tarvittu.
Keskusaulassa kerroksien välillä kulkevat ristikkäin pintakäsittelemättömät, konepajalla hitsatut teräsportaat, jotka on asennettu betonisiin välipohjatasoihin.

Rakennuksen perustukset ja betonirunko on mitoitettu 100 vuoden käyttöiälle.

Betonirungon valun haasteita ovat olleet seinien ja näkyviin jäävien pintojen puhdasvalupinnat, korkeat holvituennat sekä isot ikkuna- ja oviaukot. Lisähaastetta ovat asettaneet itsetiivistyvällä IT-betonilla valetut korkeat seinät ja kuilut.

Sopi yhteen perinteen kanssa

Paikallavalettu betonirunko ja -pinnat on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä ja muokkausta. Pinnoittamattomat betonipinnat, käsittelemättömät teräspinnat ja sisustuksen karhea yleisote sopivat hyvin yhteen rakennuksen teollisen perinteen kanssa. Paikallavalupinnoissa näkyvät muottilaudoituksen ja muottilukituksen kuviot. Rouheissa betonipinnoissa on sallittu työn jäljen näkyminen. Käytössä olevat betonipinnat on suojakäsitelty pölynsidonta-aineella.

Katutason tilojen, sisäänkäyntiaulan, näyttelytilojen ja pääportaikon betoniset lattiapinnat on hierretty. Muissa kerroksissa on pääosin kovaa kulutusta kestävät kovabetonilattiat. Betonirakenteinen saumaton lattia on kestävä ja helposti huollettava.

”Kohde on vaatinut erityisosaamista sekä uusien ja vanhojen rakenteiden että uuden tekniikan yhteensovittamista. Hankkeen suunnittelu ja johtaminen ovat olleet poikkeuksellisen haastavia kokonaisuuksia. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta”, korostaa tuomaristo.

”Valmistunut rakennuskokonaisuus on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista, jossa pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus ovat olleet jo suunnittelun lähtökohtina. Rakennuskokonaisuus on arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas ja osoitus kestävästä betonirakentamisesta. Tilat ovat valmiit, kun taideyliopistolaiset muokkaavat niistä ajan ja tarpeiden mukaan itsensä näköisen”, kiittää tuomaristo.

Taideyliopiston Myllyn rakennuttaja oli Veritas Eläkevakuutus. Arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta Vahanen Suunnittelupalvelut. Pääurakoitsijana toimi Lujatalo.

Vuoden betonirakenne -kilpailua on järjestetty vuodesta 1970 lähtien. Kilpailun järjestämisestä vastaa Betoniteollisuus ry .