Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun voitto Tampereelle

Marika Pietilä

0

Vuoden Ympäristörakenteena on palkittu Ranta-Tampella. Alue edustaa Tampereen uutta asuinrakentamista täyttömaalle tehdyllä ranta-alueella ja saa kilpailun tuomaristolta kehuja muun muassa ilmeikkyydestään, monimuotoisuudestaan ja innovatiivisuudestaan.

Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen tilaajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana olleille tahoille. Kunniakirjat saivat maisema-arkkitehtisuunnittelusta vastannut Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo, siltojen ja kanavan arkkitehti- ja rakennesuunnittelusuunnittelusta vastanneet Insinööritoimisto Pontek ja Ylitys sekä katu-, liikenne- ja kunnallisteknisestä suunnittelusta vastannut Tampereen kaupunki Viiden tähden keskusta -kehitysohjelmallaan.

Viherrakentamista veden äärelle

Noin 11 hehtaarin laajuisella Ranta-Tampellan alueella on keskitytty rantoihin ja viherrakentamiseen. Alueen läpi on rakennettu uusi kanava siltoineen.

– Ranta‐Tampella on poikkeuksellinen kohde, joka edustaa korkealuokkaista suomalaista ympäristörakentamista parhaimmillaan. Hankkeen suunnittelu on ollut kunnianhimoista ja toteutus on laadukas. Hankkeessa on käytetty uutta tutkimustietoa ja tehty innovatiivisia ratkaisuja vastaamaan ympäristörakentamisen tavoitteita hiilineutraalin, resurssiviisaan ja monimuotoisen kaupungin rakentamiseksi. Aukio‐ ja rantarakentamisessa on toteutettu uniikkeja ja korkealaatuisia rakenteita, jotka antavat luonteen koko alueelle, tuomaristo kuvailee kohdetta tiedotteessaan.

Perusteluissa on huomioitu luonnonkiven, betonikiven ja valubetonipintojen monipuolinen ja paikkaan soveltuva käyttö ja puunkäyttö lämmöntuojana laiturirakenteissa ja kalusteissa. Materiaalivalinnoissa kiertotalousajattelu saa kehuja, sillä lähialueen räjäytyskiveä ja kierrätettyjä katureuna- ja muurikiviä on hyödynnetty muun muassa rantapenkereissä ja luonnonkiveyksissä.

Myös hulevesien suunnittelu osaksi alueen puisto‐ ja aukiokokonaisuuksia saa kiitosta. Pintavedet ohjataan imeytyspainanteisiin ja kasvillisuuden käyttöön. Kasvualustoissa on käytetty biohiiltä ja kansien päälle rakennetuilla puistoalueilla vedenkeräilykennostoja tasaamaan kosteusolosuhteita.

Kasvillisuuden osalta tuomaristo on kiinnittänyt huomiota kaupunkiluonnon monipuolisuuden lisäämiseen istutusvalinnoilla.

– Kasvillisuus on suunniteltu huomioiden rantojen haastavat olosuhteet. Kasvillisuusalueiden muodot korostavat puistojen ja aukioiden dynaamista, aaltoilevaa ja näkymiä ohjaavaa muotokieltä. Rantapuiston kasvillisuuden innoituksena on luonnonmukaisuus ja luonnonrantojen tunnelma, taskupuistoissa kasvillisuus luo asuinkortteleiden lomaan oleskelulle miellyttävää mittakaavaa ja suojaa. Aukioilla ja kanavan rannassa kasvillisuudella on arkkitehtoninen luonne. Rantavyöhykkeen tunnelmaa luovat koivut, tervalepät ja pihlajat ja kaupunkimaisten puisto‐ ja aukioakseleiden puulajeina on erilaisia vaahteroita. Monilajiset niityt sekä perenna‐ ja heinäistutukset lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Kilpailun järjestivät Betoniteollisuus ry, KIVI ry ja Puutarhaliitto ry ja tuomaristoon kuuluivat itse järjestäjien lisäksi myös Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Maisemasuunnittelijoiden, Suomen Arkkitehtiliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.