Vuosaaren satametrinen tornitalo kohoaa tahtiaikataululla

Marika Pietilä

0

Helsingin Vuosaareen Kolumbuksen kauppakeskuksen ja metroaseman läheisyyteen on kohoamassa yksi Suomen harvoista tornitaloalueista. Skanska toteuttaa alueen korkeimmat tornitalot, 85-metrisen Hyperionin ja 120-metrisen Atlaksen, joista jälkimmäisen voi laskea jopa oikeaksi pilvenpiirtäjäksi, sillä pilvenpiirtäjämääritelmän rajapyykkinä pidetään usein 100 metrin rajaa.

Skanskan projektipäällikkö Mikko Borg kertoo, että kyseessä ovat Skanskan toistaiseksi korkeimmat taloprojektit Suomessa. Oppia tornitalorakentamiseen saatiin konsernin sisältä ennen kuin Hyperionin rakennustyöt viime keväänä käynnistyivät, sillä ulkomailla Skanska on aiemmin rakentanut korkeampiakin kohteita.

– Olemme benchmarkanneet kollegoitamme Ruotsissa ja Britanniassa. Tukholmassa on rakennettu hiljattain 27-kerroksinen STHLM01 ja Göteborgissa on rakenteilla 144 metriä korkea City Gate, ja britit ovat rakentaneet paljonkin korkeita kohteita, Borg sanoo.

Monet kollegoilta saadut opit ovat liittyneet itse rakennusvaiheeseen.

– Tuollaiseen korkeuteen rakentaminen tuo ensinnäkin turvallisuushaasteita, koska siellä tuulee niin paljon, ja mitään ei saa päästä putoamaan. Sitten lisäksi vertikaalilogistiikka eli miten ihmiset ja tavarat kulkevat ylös ja sieltä pois, tuo omat haasteensa. Ja lisäksi vielä esivalmistuksen hyödyntäminen, eli että esivalmistustaso on tavallista korkeampi, kun materiaaleja tuodaan ylös torniin, Borg luettelee.

Hissien toiminta ja aikataulutus tärkeää

Vertikaalilogistiikkaan Skanska on saanut apua Aalto-yliopiston tohtoriopiskelijalta osana Building 2030 -konsortion rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on yleisemminkin sujuvoittaa rakentamisen toteutusta, vähentää hukkaa ja tiivistää rakentamisen aikatauluja Suomessa.

– Aallon tohtoriopiskelija on tehnyt meille hissisimulaatioita siitä, miten meidän pitäisi asetella hissejä ja porrastaa niiden käyttöä, ja tutkinut esimerkiksi sitä, millainen vaikutus olisi rakentaa hankkeen ajaksi taukotiloja kerroksiin, jotta tarpeeton henkilöliikenne sinne ja sieltä pois pystyttäisiin minimoimaan, Borg kertoo.

Hankkeessa onkin nyt otettu huomioon, mitä hissejä kukakin saa käyttää sekä milloin niitä saa käyttää tavaran ja milloin ihmisten kuljetuksiin. Borgin mukaan rungon noustessa on tärkeää pitää huolta täsmätoimituksista, jotta oikeat tavarat tuodaan oikealla hetkellä kerroksiin, joissa ne on tarkoitus asentaa.

– Aikatauluttaminen on tehty tarkasti ja alamme käyttää tahtiaikataulua jo joulukuussa sisävaiheen töiden käynnistyessä. Rakennuksen omat hissit eivät ole silloin vielä valmiit, mutta ne otetaan käyttöön kuitenkin jo rakennusvaiheessa ja lisäksi käytössä ovat rungon ulkopuoliset hissit.

Poikkeuksellinen tapa rakentaa tornitaloja

Vaikka mallia rakentamiseen on haettu ulkomailta, Vuosaaren tornitalojen rakentaminen ei silti ole sieltä perinteisimmästä päästä.

– Rakennustavassa mielenkiintoista on se, että yleensä tornitalot rakennetaan pilaripalkkimenetelmällä, ja niissä on aika kevyet julkisivurakenteet, mutta tämä sen sijaan on täysin betonitalo, jonka julkisivu koostuu sandwich-elementeistä eli esivalmistusaste on korkea. Kun elementit nostetaan paikalleen, niin julkisivu on sitten saman tien lähes valmis, sillä siinä kohtaa jo ikkunat, eristeet ja kaikki muu julkisivumateriaali on paikallaan, Borg sanoo.

Epätavallinen rakennustapa on kuitenkin epätavallinen vain tornitalorakentamisessa. Se sijaan tavallisessa asuintalorakentamisessa Hyperionissa käytettävä julkisivunrakennustekniikka on hyvin yleinen. Myös Skanskalla oli siitä paljon aiempaa kokemusta, ja siksi sitä haluttiin käyttää myös tornitaloissa.

– Tämä on työsuunnittelun ja laadun kannalta positiivinen asia, Borg toteaa.

Julkisivun materiaalivalinnat olivat myös ulkonäöllisesti simppeli ratkaisu. Rakennuksen julkisivupinnoite on faceal-värjättyä graafista betonia, mikä Borgin mukaan mahdollisti jo kerralla julkisivun korkealaatuisen ulkonäön, ja sen ettei erillistä julkisivumateriaalia tarvita.

Vaikka tornitalo rakennetaan perinteiseen tapaan betonista, myös hiilijalanjälkeä on pyritty ajattelemaan materiaalivalinnoissa. Rakennuksen iso, noin 1200 kuution suuruinen pohjalaatta valettiin Ruduksen ja Finnsementin yhteistyönä kehittämästä vihreästä betonista.

– Ruduksen ja Finnsementin alustavien laskelmien mukaan se vähensi pohjalaatan hiilidioksidipäästöjä 100 000 kiloa eli noin kolmanneksen, Borg kertoo.

Teksti: Marika Pietilä