Wärtsilän uusi teknologiakeskus saa energiansa omasta takaa

Tea Kemppainen

0

Teknologiayhtiö Wärtsilä aloitti kesällä 2019 mittavan rakennushankkeen Vaasan Vaskiluodossa tuodakseen osan eripuolilla kaupunkia olevista toiminnoistaan samalle tontille. Vanha tehdasalue oli vuosikymmenien aikana jäänyt mottiin asuinalueen kasvaessa sen ympärille, eikä vanha tontti tarjonnut laajenemismahdollisuuksia. Lisäksi tuotanto oli epäkäytännöllisen kaukana satamasta.
– Oli pakko miettiä muita vaihtoehtoja, ja toiminnot päätettiin siirtää keskustasta Vaskiluotoon. Tarvitsemme merivettä jäähdytykseen ja sähköverkon tarpeeksi lähelle, jotta saamme itse sähköä, mutta myös, jotta voimme tarvittaessa myydä moottorien koeajosta syntyvää sähköämme takaisin verkkoon, Wärtsilä Finlandin kiinteistöjohtaja Tommy Grannas kertoo.

Energiatarpeesta
Vaskiluoto tarjosi optimaalisen sijainnin molemmista näkökulmista. Uudisrakennusten tontti on meren äärellä ja 110 kilowatin sähkölinja kulki jo ennestään tontin läpi. Sähkön lisäksi moottorien koeajosta syntyy paljon hukkalämpöä, joka sekin saadaan uuden rakennuksen teknologian avulla talteen ja toimitilojen omaan käyttöön. Yli tarpeen kertyvä lämpö pystytään puolestaan säilömään lämpöakkuun ja hyödyntämään myöhemmin. Tarkoitus on, että ulkopuolisen energiantarpeen pitäisi uudisrakennuksissa olla nolla, kun lasketaan yhteen vuoden aikana myyty ja ostettu energia.
Uuden rakennuksen etuna on myös, että nyt satama on lähellä.
– Meidän moottorimme ovat pienen kuorma-auton kokoisia ja painavat sata tonnia eli maailmalle lähtee aika isoja komponentteja. Kaikki on tähän asti jouduttu kuljettamaan teitä pitkin satamaan, mutta nyt sekä sisään tulevien että ulos lähtevien tuotteiden kuljetus on helpompaa, kun se voidaan tehdä suoraan satamasta meriteitse. Pystymme varmistamaan itse kuljetuksen, mutta myös vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mikä on päivän tärkein sana, Grannas sanoo.

Kytketty ympäristökeskusteluun

Arkkitehtuuri pyrkii viemään ajatukset ympäristökeskusteluun
Smart Techology Hubiksi nimetty rakennuskokonaisuus koostuu kaikkiaan kolmesta eri rakennuksesta: 5-kerroksisesta toimistorakennuksesta, osittain 3-, 5- ja 1-kerroksisesta teknologiakeskuksesta ja lisäksi logistiikkarakennuksesta. Teknologiakeskus on suunniteltu muistuttamaan isoa jääpalaa tekemällä sen ulkoseinät peltivillaelementeistä.
– Smart Technology Hubin arkkitehtuuri on kytketty tämän päivän ympäristökeskusteluun: merenpinnan nousuun ja arktisen jään sulamiseen. Tällä tavalla on haluttu muistuttaa siitä, että uuden rakennuksen avulla saadaan nollatavoite täytettyä, ja että se jarruttaa jään sulamista, Grannas taustoittaa.
Teknologiakeskusta rakentaessa kysymys on ollut kooltaan valtavista tiloista. Rakennuksen halliosa on korkeudeltaan jopa 35 metriä ja pelkästään sen rakentamiseen on käytetty 36 000 kuutiometriä betonia. Runko on teräksestä kuten teollisuudessa yleensä, mutta kattoon on valittu erikoisempi ratkaisu lähinnä aikataulu- ja kätevyyssyistä. Katto on tehty puuelementeistä, jotta sekä sen ala- että yläpinta oli mahdollista saada valmiiksi yhdellä kertaa, ja valkoinen ulkopinta takaa, ettei katto kerää lämpöä ja vaadi turhaa energiankäyttöä jäähdytykseen.
– Saimme tuolla tavalla koko kattorakenteen umpeen aika nopealla aikataululla verrattuna, jos olisimme tehneet katon huopatyönä ja eristäneet paikan päällä.

Tämä teksti on alkuperään julkaistu Industry Radar-lehdessä nro 1-2022, ja Marika Pietilä on kirjoittanut.